Full Wool Jacket

End of an era

2010-02-03T18:49:00.002+02:00

Erinäisistä syistä johtuen olen päättänyt pistää Full Wool Jacketin kutimet pussiin. Bloggaus ei kuitenkaan lopu tähän, se vain muuttaa muotoaan ja sijaintiaan. Jatkossa kirjoittelen täällä, käsitöistä ja kaikesta muustakin. Tervetuloa!

For several reasons I've decided to quit Full Wool Jacket. I'm gonna continue blogging but unfortunately only in Finnish. Thank you and good bye!

Sydämiä lähinnä - Mostly hearts

2010-01-27T10:27:00.000+02:00

Tänään tulee kuluneeksi puoli vuotta siitä, kun aloimme poikaystäväni kanssa seurustella. Siitä ilosta vietin sunnuntaipäivän virkkaamalla hänelle uutta hiirikäden ranteenlämmitintä, kun tuo sellaista tuppaa käyttämään. Edellisen tein autossa puolessa tunnissa ja se on ruma kuin mikä...

Tässä uudessa rinkulassa on hänen nimikirjaimensa sekä tuollainen pieni sydän. En ole juurikaan kirjovirkannut ja kieltämättä nimikirjaimet menivät hiukan vinoon. Sain kyllä lopputuloksesta ihan siedettävän paikkailemalla niitä jälkikäteen neulan ja langan avulla.

Lisäksi väkersin kortin, jonka tekemisessä itse asiassa meni huomattavasti kauemmin. Kortissa (tai ehkä itse mieluummin pitäisin sitä pienenä tauluna) on käytetty rutattua sanomalehtipaperia, jonka aikaansaama kolmiulotteisuus ei kyllä kuvassa näy. Maalaamiseen käytin Talensin guasseja.

Today I've been dating with my boyfriend for six months. To celebrate that I spent whole Sunday crocheting a wrist warmer for him 'cause he usually wears one in his mouse hand. I've actually done one before but I did it in a car and it's ugly as hell. Not the car but the wrist warmer... This new one at least looks good. There are his initials in it and that little heart.

There's a heart also in the card I made. Making it took much longer and I think I actually prefer calling it a small painting instead of a card. I used wrinkled newspaper but unfortunately the 3D-effect it makes does not show in the photo. The painting is done with the Talens gouache colour.

Tervetuloa - Welcome

2010-01-24T20:48:00.003+02:00

Ostin taannoin Sokoksen tarjouslaarista tuollaisen puisen tervetuloa-sydämen ulko-oveen. Alkuperäisessä kuosissaan sydän ei juurikaan sykähdyttänyt, joten jouduin hiukan askartelemaan sen parissa.

Some time ago I bought this wooden heart sayin welcome in Finnish. I didn't really like how the heart looked like so I was forced to do something to it.

Ensin hioin alkuperäisen tekstin pois ihan hiomapaperilla. Hommaan meni ehkä kaksi minuuttia... Sen jälkeen tuhrasin reunoihin pumpulilla kullanväristä guassimaalia ja maalasin puiset irtokirjaimet. Tänään ryhdyin vihdoin koristeluhommiin.

Pääsin vihdoinkin testailemaan ostamaani liimapistoolia ja täytyy sanoa, että varsin hauska värkki on se. Ja näppärä. Toivottavasti myös kestäväkin, siis sen liimaustulos, mutta sen näkee ajan kanssa. Ensin pujottelin nappeja organzanauhaan ja liimasin sen kiertämään sydäntä. Kahdesta napista ja nauhoista syntyi sitten tuollainen ruusuke killuttimineen. Loppusilauksena liimailin reunoihin vielä erilaisia lasihelmiä.

First I sanded the original text away with abrasive paper. It took about two minutes to do it... Then I spread golden gouache colour with cotton wool to the edges of the heart and painted wooden letterd. Today I finally had time to start decorating the heart.

I had bought a hot glue pistol and now I had a chance to try it. Very nice and handy thing indeed. First I put buttons to the organza ribbon and glued it to the rim of the heart. I used two buttons and some ribbons to make a larger rosette. Then I finished the heart by gluing various decoration stones to the edges.

Olen lopputulokseen ihan tyytyväinen, vaikka tietysti olen keksinyt miljoona ja kaksi asiaa, joilla sydämestä olisi saanut vielä hienomman. Mutta säästetään ne ideat seuraavaan kertaan.

I really like that heart even though I've had several ideas of how it could have been even better. But maybe I save them to the next time.

Pehmeä lasku - The slow beginning

2010-01-23T14:05:00.004+02:00

Vuosi on lähtenyt hiukan hiljaisesti liikkeelle käsityörintamalla enkä ole saanut vielä kuvattua mm. poikaystävän joululahjapipoa ja -lapasiakaan. Ne ovat kuitenkin olleet ihan ahkerassa käytössä. Viime päivät olen virkkaillut isoäidin neliöitä, sillä sain kunnianhimoisen ajatuksen tehdä niistä peiton. Hulluuteni syvimmillä hetkillä ajattelin jopa tehdä sen lahjaksi jollekin, mutta katsotaan nyt miten aikatauluni pitää ja miltä proggis alkaa tuntua.

It's been pretty quiet here this year. I've been doing some things but nothing worth showing yet. Last couple days I've been crocheting granny squares 'cause I got this idea of making a blanket of them. And not a baby-size but adult-size blanket. I even thought that I could make it as a gift for someone but we'll see how I stay in my schedule.

Täydelliset lapaset - Perfect mittens

2009-12-10T22:33:00.004+02:00

Sainpa kuvattua eiliset lapaset. Lankana Novitan Puro, josta meinasin ensin tehdä huovutetut lapaset, mutta blogostaniassa seikkailtuani tulin tulokseen, ettei siitä seuraa mitään hyvää.

Nyt sen sijaan seurasi hyvää, sillä näin täydellisesti istuvia lapasia minulla ei liene koskaan ollut! Väriltään lapaset eivät todellakaan osu yksiin, mutta tulin siihen tulokseen, ettei se haittaa ja ne ovatkin aika kivat noin.

Here are the mittens I knitted yesterday. The yarn is Novita Puro and at first I was thinking of making felted mittens of it but after I read some blogs I decided not to try that.

Now the result is great and they fit just perfectly! It doesn't even bother that their colour doesn't match and actually I really like them that way.

Mie oon kone! - I'm a machine!

2009-12-10T00:19:00.006+02:00

Jos yhden päivän saldo on lapaset ja hame, niin ei kai oikein muuta voi enää sanoa.

Taidehistorian luennot ovat olleet alkuun päästyäni vallan tuotteliaita ja ehkäpä jotain jopa aiheestakin on jäänyt mieleeni. Kurssi päättyi tänään, joten alamäki käsitöiden suhteen lienee edessä... Viimeisen kerran kunniaksi kilkuttelin siis itselleni lapasia, jotka valmistuivat tuossa iltasella.

Iltasella sain myös otettua itseäni niskasta kiinni ja ommeltua hameen mustasta ohuehkosta villakankaasta (tai jostakin, mää noita kankaita tunne...), joka on ainakin vuoden varastoissani marinoitunut. Lopputulos on jokseenkin onnistunut vielä tässä vaiheessa, katsotaan miten on huomenna kun käyn ostamassa helmaan kanttinauhaa ja kiinnittelen vielä sen.

Kuvia en näistä aikaansaannoksista vielä ehtinyt ottaa. Ehkäpä huomenna... (Tai siis myöhemmin tänään, koska nyt on jo huomenna.)

---

I suppose I've really been a machine today 'cause I knitted mittens and sew a skirt.

My art history course ended today but I must say it's been pretty productive course. And I may have learned something about the art history too... To solemnize the last lecture I knitted mittens for myself and got them done few hours ago. They're pretty nice as you can see later.

I also got up close and personal with my sewing machine Victoria. I've got this black wool-like fabric waiting to get used over a year now and tonight was finally the night for it. It took couple of hours to sew a skirt of it and this far it's looking good. Hopefully it looks good tomorrow too, after I've sewn a ribbon to it's hem.

I don't have any pictures yet, maybe tomorrow. Or later. (Or later today 'cause it's already tomorrow...)

Pannunalusen paluu - The felted mat II

2009-12-08T01:10:00.003+02:00

Toinen pannunalunen valmistui yön pimeinä tunteina pompuloista, jotka huovuttelin viime viikolla. Tällä kertaa kokeilin huovuttamista saippuavedessä ja ehkä homma sujui niin vähän joutuisammin ja saattaa olla, että pompulat olivat hieman tasalaatuisempia noin tehtynä.

Tällä kertaa väkersin neliskulmaisen alusen. Tästä ei tullut ihan niin tukevan tuntuista kuin edellisestä, sillä en naponut pompuloita niin tiukasti toisiinsa kiinni. Mutta en usko sen kauheasti vaikuttavan käytettävyyteen. Taikka mistäs minä tiedän...

'Cause I've got no life I sppent all my nights doing stuff like felted mats... The balls for this second mat I felted with soapy water and it feels like doing them that way was somehow quicker. And the balls might be little rounder too. This time I made square mat but I don't think it's as stout as the round one. The balls are not tied together as tight as in the other one but I don't think it matters when you use it. We'll see what happens to it...

Junaneulontaa - Knitting in train

2009-12-07T21:25:00.005+02:00

Tapanani on yllättäen tappaa junassa aikaa neulomalla. Olen kehittänyt siihen ihan systeeminkin. Jos vaan muistan, pakkaan neuleen kassiin, jossa on tarpeeksi pitkä hihna, että sen saa ripustettua joko edessä olevan penkin selkänojaan tai sitten ylösnostetun pöydän kulmaan.

Lauantaina törmäsin kuitenkin uuteen ongelmaan. Neuloin nimittäin isukille joululahjaksi sormikkaita kahdella langalla ja samassa kassissahan langat olisivat menneet solmuun ja minä olisin menettänyt järkeni. Hetken pähkäiltyäni keksin kuitenkin työntää toisen kerän junan roskapussiin! Normaalisti inhoan noita kertakäyttöisiä roskiksia, ne kun tuntuvat tipahtavan irti aina kun sisään laittaa jotain banaaninkuorta painavampaa. Neulomistarkoitukseen ne ovat kuitenkin ihan onnen omiaan. Tästä lähtien ei erillistä neulekassia taida edes tarvita, sen hyvin roskis ajoi asian.

I've been recently spent lots of time in train and very often I amuse myself by knitting something. The problem is that I don't want to let the skein wander in dirty floor. That's why I try to remember take some kind of bag with a strap long enough with me. I put the skein to the bag and hang bag to the seat in front of me. Very convenient.

Last Saturday I found a new problem. I was knitting gloves for my Dad with two yarns. Had I put both skeins to same bag, they'd been knotted together in a second I had lost my mind tryinf to un-knot them. After a while I found solution. The garbage bag! So I put one skein to my usual bag and other to the trains' disposable garbage bag. Very convenient again!

Puikkopussi - Needle bag

2009-12-04T11:41:00.003+02:00

Martta-lehdessä (ei, minä en kuulu Marttoihin vaan äitinit) oli taannoin puikkopussin ohje. Olen jo pitemmän aikaa aikonut tehdä sellaisen itselleni, mutta en ole saanut aikaiseksi. Marttojen ohjeen innoittamana kuitenkin sain aikaiseksi alkaa pussia näpertää, mutta enhän minä itselleni sellaista saanut tehtyä. Äiti ja sisko saavat siis joululahjaksi puikkopussit.

Langat jälleen kerran Novitalta, taustahuopa on valmista villalevyä Sinooperista. Olisi sen voinut itsekin huovuttaa, mutta koska minulla ei ole omaa pesukonetta, tuntui valmiin levyn käyttäminen helpommalta.

I've been thingking about making a needle bag for ages already and when I found instructions for this kind of bag I finally got something done. But not for myself, no. So Mother and Sister are going to get bags as a Christmas gift. Yarn is something from Novita once again and white felted sheet I bought 'cos I was too lazy to do it myself.

Pupunen

2009-12-04T02:09:00.003+02:00

Pupusia on tullut tehtyä ennenkin. Eilen sellaisen sai ilokseen Sisu, joka riemurinnoin halaa otusta äitinsä blogissa.

Kyseinen jänönen valmistui suurelta osin junassa välillä Oulu-Lahti. Tosin sillä matkalla ehtisi tehdä niitä kutakuinkin saman verran kuin mitä city-kaneja nelistää Töölönlahden rannalla...

Mössykkäpipo - Another beanie

2009-12-03T16:07:00.005+02:00

Pipo päivässä pitää pään lämpimänä. Tai jotain... Ei mennyt eilinen taidehistorian luento hukkaan, sillä tikuttelin siellä tämän mössykkäpipoksi ristimäni tekeleen Novitan Purosta. Lisäksi opin kuinka Michelangelon filosofisen ajattelun kehittymisen voi nähdä hänen teostensa peniksissä...

Mutta. Takaisin pipoon. Olen nyt kaksi päivää sitä ehtinyt käyttää ja tykkään. Malli on tuollainen säkkimäinen mössykkä, joten siitä nimi. Reuna olisi voinut olla ehkä vähän tiukempi, mutta kyllä se tuollaisenaankin päässä pysyy.

This second beanie of the week was born during my weekly art history lecture yesterday. So it was worth going that lecture... The yarn is Novita Puro which looks like Noro but is way lot cheaper. I'd like to use Noro but as a Poor Student I have to use these cheaper options. Been using the beanie for two days and I really like it. The rim could be little more tighter but it stays in the head anyway.

Huovutettu pannunalunen - Felted mat

2009-12-02T01:00:00.004+02:00

Keksin vihdoinkin käyttöä huovuttamilleni palleroille. Tai oikeastaan keksin käyttöä huovutetuille palleroille ja jouduin tekemään niitä lisää...

Full Wool Jacket ylpeänä esittää: Pannunalunen!

Menetelmä on hyvin yksinkertainen. Tehdään palleroita, pujotetaan niitä lankaan, kierretään ympyräksi ja ommellaan toisiinsa kiinni. Tein jokaisen kerroksen erikseen, sillä tavalla rakennelma pysyi paremmin kasassa ja palloja oli helpompi ommella toisiinsa. Tai sitten pallot voi ommella neliöksi, ei hassumpi ajatus sekään.

Joululahjaksi päätyy tämäkin.

I finally found a use for those felted balls I made some time ago. Or actually I realised what I could make of felted balls and then I had to make some more... Full Wool Jacket proudly presents: Mat for pots and pans! It was very simple to make this thing. You just have to pass a yarn through balls, twist the whole thing to circle and then sew balls together. Or if you prefer square that would propably be even easier to make.

One more Christmas present done.

Tyttöilysetti - Girlish beanie and scarf

2009-12-01T13:57:00.004+02:00

Harrastin vaihteeksi neulomista ihan itsellenikin ja iltasella (tai no yöllä oikeastaan) valmistui pipo seuraksi kaulahuivin, jonka taisin saada toissailtana valmiiksi. Olen jotenkin fiksoitunut tuohon kaksi oikein kaksi nurin kahdella eri värillä -raidoitukseen, joka pipossa on. Näyttää jotenkin kauhean kivalta. Ja lankana on Novitan Seiska veikan jättiraita, jota oli taannoin pakko ostaa pari kerää, kun nimenomaan tuo "minun värini" sattui olemaan halvennuksessa.

I haven't really knitted anything for myself recently but last night I got this beanie done. Night before that I also finished matching scarf so now I'm ready for the winter to get colder. I'm somehow very addicted to that knit 2 purl 2 with two different colors that's in the beanie. It just looks so very nice.

Pusero lapsoselle - Child's placket-neck pullover

2009-11-29T09:55:00.003+02:00

Sain vihdoin valmiiksi kummityllerölle tarkoitetun puseron. Ohje on Joelle Hoversonin kirjasta Last-Minute Knitted Gifts, mutta sain kyllä tähänkin tuhrautumaan yllättävän paljon aikaa. Lankana on Sublimen Extra Fine Merino Wool dk ja sitä kului ehkä 150 g. Oli muuten melkoisen nautinnollista neuloa tuollaista lankaa väliin addeilla, väliin bambuilla...

I finally got done this pullover for my goddoughter. The pattern is from Joelle Hoversons book Last-Minute Knitted Gifts but I must confess that it took pretty long to knit this anyway. The yarn used is Sublime Extra Fine Merino Wool dk and the consumption was about 150 g. By the way, it was quite awsome to knit that yarn with Addis and bamboo needles...

Kaulakoruja - Necklaces

2009-11-18T20:55:00.003+02:00

Siinä ei kauaa mennyt! Kolme kaulakorua huopapalleroista ynnä lasihelmistä. Vihreänauhainen menee siskolle joululahjaksi, kaksi muuta pitänen itse. Noita on kyllä lysti tehdä.

Well that didn't take long! I just finished three necklaces made of felted balls and glass pearls. The one with green rope goes for my sister and others I'm gonna keep myself. It's pretty fun making them.

Hulluuden rajoilla - Close to madness

2009-11-18T17:54:00.002+02:00

Sain eilen illalla päähäni kokeilla huopapalleroiden tekoa käsien välissä pyörittäin. Tiedän olevani helposti addiktoituva luonne, mutta muistin sen vasta siinä vaiheessa kun 85. pallukka alkoi olla valmis. Jos tekisi vaikka kaulakorun.

Last night I was captured by this sudden urge to make small felted balls. I know I'm easily addicted person but unfortunately that came to my mind only after the 85th ball was done. I could make a necklace.

Pikkujouluhihat - Christmas party sleeves

2009-11-11T22:16:00.003+02:00

En edes tiedä onko minulla yksiäkään pikkujouluja tänä vuonna, mutta nyt on ainakin pikkujouluhihat... Aloittelin hihatinta perjantaina ja tänään valmistui. Malli on Novitan talvi 2009 -lehdestä ja lankana saman puljun Paolaa, joka on jo muutaman vuoden ehtinyt marinoitua. Lankaa kului kutakuinkin 350g. Tikuttelin hihat vitosen puikoilla vaikka ohjeessa oli kasin puikot. Ehkä tuo olisi vähän löysempikin voinut olla, mutta ihan hyvä noinkin.

I don't even know if I'm having any Christmas party before actual Christmas but at least I have sleeves. I started knitting on Friday so this was pretty quick project. Pattern is from Novita-magazine and yarn is Novita Paola which I bought couple of years ago. The model in the magazine is quite a lot looser than this one but I think it's still pretty okay.

Joulukortteja - Christmas cards

2009-11-06T00:26:00.004+02:00

Edit-täti vaihtoi kuvat päivänvalossa otettuihin.
Edit: I changed the pictures for ones taken in daylight.

Jostain hetkellisestä mielenhäiriöstä johtuen päätin askarrella joulukortteja. Vielä oudompaa on, että tein ne jo marraskuun viides päivä. En ole vielä ihan toipunut järkytyksestä, mutta lopputulokseen olen tyytyväinen. Tämän joulun väreiksi valikoituivat punainen, valkoinen ja hopea. Kuvioiksi taas villasukka ja tähti. Porojakin piti tekemäni, mutta se sitten jäi kun noita sukkia oli niin hauska tehdä.

I think I'm getting sick or something. I don't usually make Christmas cards so it was pretty confusing to realize I was actually making them. Even more confusing was that I made them now, two months before Christmas. Well, anyway, I really like those cards and hope that those who'll receive them like too. Colours of the season were red, white and silver, themes were sock and star. I planned to make some reindeer cards too but making those socks was so much fun I forgot the animals.

Salaisuuksia - Secrets

2009-11-05T11:46:00.003+02:00

Pitkällisen (lue: todella nopean) pohdinnan tuloksena päätin taas vaihteeksi yrittää kirjoitella tätä blogia myös lontooksi. Katsotaan kauanko se ilo kestää.

Olen ollut jopa verrattain ahkera käsitöiden saralla, mutta valitettavasti en voi näyttää aikaansaannoksiani. Koska A) en saa itse kuvattua niitä itseni päällä tai B) ne on julistettu tulossa olevan jubileumin vuoksi salassapidettäviksi. No, jotain vilautuksia tässä kuitenkin.

After long (meaning: very quick) considering I decided to write this blog again in English too. Let's see how long this lasts.

I've been pretty hardworking actually but unfortunately I can't show you anything new. Because they're something that A) I cannot take photograph by myself or B) I can't put here yet because of the Christmas. But above you can see at least some glimpses of what I've been doing.

Lapakallot

2009-09-30T23:50:00.002+03:00

Kunnostauduin vaihteeksi neulomisenkin saralla ja lyhyessä ajassa olen tempaissut kahdet lapaset. Jälkimmäisiä en tosin ole vielä saanut kuvattua. Malli on Novitan lehdestä ja lankana Seiskaveikkaa.

Nämä nimenomaiset lapaset, tai lapakallot, kuten poiccis keksi niitä patakalloista inspiroituneena nimittää, päätyivät eilen siskolleni synttärilahjaksi. Tuotteen laadun suhteen oli taas vähän niin ja näin... Vasemman käden lapainen oli ihan jees, mutta oikeasta tuli aika tiukka. Mutta kuten kuvassa käsimallina toiminut emoni totesi, eri käsissähän niitä pidetään. Että onko se nyt niin tarkkaa, jos ne eivät ihan identtiset olekaan...

Vaahteranlehtikranssin Poika ja Paluu

2009-09-25T16:00:00.003+03:00

Taas lähti mopo vähän käsistä... Kranssien väkertely oli sen verran kivaa puuhaa, että pakkohan sitä oli jatkaa. Yhtenä iltana syntyi kaksi kranssia, joista toinen päätyi Vantaalle ja toinen kulkeutuu Ouluun. Tällä kertaa pohjana oli tuollaiset valmiin oksahässäkät ja muuna materiaalina kuparilanka sekä puuhelmet.

Itse ainakin pitäisin näitä pitkään aikaan onnistuneimpina askartelusaavutuksinani.

Hienosäätöä

2009-09-22T21:40:00.002+03:00

En ollut oikein tyytyväinen vaahteranlehtikranssini koristeluihin, joten jouduin tänään sitä hiukkasen korjailemaan kun koin valaistumisen asian suhteen. Sinooperista mukaan tarttui ohutta kuparilankaa, jolla korvasin aiemman lankaviritelmäni.

Muovihelmet puolestaan saivat väistyä puuhelmien tilalta ja nyt lopputulos onkin paljon mieluisampi. Kuparilangasta oli myös kiva kieputella tuollaisia kärhöjä.

Vaahteranlehtiä

2009-09-20T17:05:00.003+03:00

Parin päivän aikana olen noukkinut ulkona kulkeissain kauniin värisiä vaahteranlehtiä, mutten ole oikein tiennyt mitä niillä tekisi. Tänä aamuna mieleeni muistui jossain näkemäni vaahteranlehtikranssi ja pienen googlauksen jälkeen löytyi ohjekin.

Joten ei muuta kuin muovikassin kanssa päiväkävelylle haalimaan lisää lehtiä.

Kotosalla muistin noin seitsemän vuotta sitten aloittamani jouluisen ovikranssin, joka ei syystä jos toisestakaan ikinä valmistunut. Nypin siitä huopakangaskukkaset irti ja kieputtelin rautalangalla vaahteranlehtiä tilalle. Lopputulos näyttää tältä.

Takapuoli ei ole järin kaunis, mutta pohjamateriaali ja tekniikka käynevät tästä kuitenkin ilmi.

Koristelun ja sen sellaisen improvisoinnin suhteen olen vähän lahjaton, mutta lopulta keksin ommella kranssin ympäri hopealankaa ja sellaistan leijonankeltaista ompelulankaa. Sinne tänne lykkäsin muovihelmiä, joita varastostani sattui löytymään.

Ei aavistustakaan miten kranssi säilyy, en ole vaahteranlehdistä ikuna mitään tehnyt. Mutta eiköhän säilyvyys tässä lähiaikoina selviä. Oveen saan hökötyksen vasta tiistaina, emo tuo silloin nauloja tullessaan. Ja sitten selviää myös se, miten kauan kranssi ovessani säilyy. Parempi säilyä pitkään, sillä muussa tapauksessa alakerran ilmoitustaululle ilmestyy tulikivenkatkuinen "kiitosviesti" kranssin pöllijälle...

Lehtiähän jäi sitten vielä ylikin ja isoimmat niistä tumppasin vaasiin, jonka isukki on joskus väkertänyt pahkasta ja ilmeisestikin jonkinsorttisesta putkenpätkästä. Nyt on makuuhuoneessa edes jotain "kukkia", muunlaisiahan minulle ei kukaan koskaan tuo... (marttyyrimaisella äänellä lausuttuna)

Keskitymme olennaiseen

2009-09-19T11:26:00.004+03:00

Nonni. Nyt vihdoinkin tunnen itseni Oikeaksi Neulojaksi.

Istun auditoriossa kuuntelemassa TaiKin proffan luentoa kuvajournalismista ja tikuttelen samaan aikaan kolmatta pääkallolapasta. Yllättävän helppoa ja mukavaa.

Kuvia tulee myöhemmin, jahka saan päätettyä lapasten loppusijoituspaikan (että voiko niitä täällä vielä näyttää vai vasta jouluna) ja kuvattua ne.

Ei pöllömpi paita

2009-09-10T01:03:00.003+03:00

Eilen sain vihdoinkin valmiiksi yhden iäisyysprojektin. Tai siis onhan se periaatteessa ollut valmiina jo monta kuukautta, mutta viimeistely on jäänyt. On ollut eroa ja muuttoa ja sen sellaista pientä hidastetta tässä...

Mutta nyt. Vihdoinkin. Full Wool Jacket ylpeänä esittää:
Kate Daviesin Owls-paita.

Lankana Sandnes Garnin Alfa, sävy 6755 jos en ihan väärässä ole. Langan menekkiä saati puseron kokoa en juuri nyt pysty muistamaan. Mutta sen muistan, että kokoon nähden minulla piti olla lankaa noin 50g liian vähän, mutta sitäpä jäikin juuri sen verran yli. Ja siitäkin huolimatta pusero mahtuu ja on oikein sopivan kokoinen. Ja muutenkin se on aikamoisen ihQ minun mielestäin. Niin ihku, että melkein joudun toivomaan, että tulisi jo syksy.

Patakalloja

2009-08-17T11:49:00.003+03:00

Päädyin harrastamaan kotimaanmatkailua ja tuliaiseksi keksin tekaista pari patalappua. Nuo huovutetut kukkapatalaput, joita talvella väkersin, tuntuivat kohderyhmän huomioiden liian tyttömäisiltä, joten tempaisin sitten päivässä pari patakalloa. Ohje on Happy hooker -kirjasta ja sen verran improvisoitu, että tein toisen puolen kankaasta. Jotain puuvilla-pellava-sekoitusta Eurokankaasta. Lankana Novitan Samosta, jota tuntuu edelleen löytyvät kiloittain varastoistani.

Mummolan bileet

2009-07-14T23:03:00.003+03:00

Isoäidin neliöillä jatketaan. Tämäkin tuli valmiiksi jo tuossa juhannuksen tienoilla, mutta en ole saanut aikaiseksi jakaa kanssanne tätä virkkauksen riemuvoittoa. Eli varsin simppeli laukku Tenneseestä. Kaksi isoäidin neliötä ja ne ommellaan yhteen. Vuorikankaana on käytetty jotain tuntematonta materiaalia, josta aikoinaan tein itselleni huivin eksäni työpaikan pippaloihin. Toimii tässä oikein hyvin ja näyttää sievältä. Vetoketjun ompelujälkeä ei parane turhan läheltä tutkia.
Koristeeksi väkerretyssä kukassa on Tennesseen lisäksi Schoeller+Stahlin La Ola Paillette -lankaa, paljetit eivät vaan kuvissa oikein näy. Nappi on peräisin isäni ikivanhasta puvuntakista.
Lopputulos kelpaa ainakin minulle ja on ollut jopa kerran käytössäkin. Olkahihna on ehkä aavistuksen liian pitkä, mutta ei nyt ainakaan tuosta yhdestä käyttökerrasta niin paljoa venynyt, että olisin jaksanut sitä lyhennellä. Ihan toimiva bileveska.

Mummolasta moi

2009-06-12T13:51:00.003+03:00

Viikonloppuna sairasvuoteella loikoillessa ja nenää pyyhkiessä oli aikaa virkkailla isoäidin neliöitä. Tennessee osui ekana käteen, joten kassihan siitä tuli.

Minullahan ei ollut aloittaessa minkään valtakunnan näkemystä siitä, minkä värinen kassista tulee. Muuta kuin että vaaleanpunainen on pääväri. Kahta vihreää ja lilaa heitin sitten sekaan ja tein puolista vähän erilaiset, ettei olisi niin tylsä virkkailla.

A-puoli

B-puoli

Kiinnitystsydeemiksi arpoutui pari nepparia, jotka onnistuin ihan kerralla ompelemaan kohdilleen. Ompelun jälkeä ei tosin kannata kauhean läheltä mennä tarkastelemaan... Vuorikankaan olen ostanut joskus muinoin jotain toista kassia varten.Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Kerrankin onnistuin tekemään kassin, jolle voi löytyä oikeasti käyttöä. Yleensä ne päätyvät vain jonnekin kaapin perukoille sen jälkeen, kun olen ne todennyt käytössä kelvottomiksi.

Bilekukkaro

2009-06-11T22:17:00.005+03:00

Sen verran on viime aikoina tullut käytyä rimpsalla, että olen alkanut kiinnittää huomiota mukana kuljetettavan tavaran määrään ja koostumukseen. Koko lompakkoa ei jaksaisi raahata mukana ja se vie sitä paitsi luvattoman paljon tilaa iltaveskassa.Tästä innoittuneena virkkailin tänään tuollaisen pienen pussukan, olkoon nyt sitten vaikka bilekukkaro nimeltään. Sangen yksinkertainen kapistus, kahtia taitettu kaitale kiinteitä silmukoita ja vetskari yläreunaan. Lankana Novitan Tennessee.
Vaikka itse sanonkin, lopputulos on aika kiva ja käyttöä varmasti löytyy, bileillä tai ilman. Jopa vetoketju toimii ja on kutakuinkin oikeassa kohdassa, vaikken tunnetusti ole niiden ompelijana kunnostautunut.

Elämää ja sukkia

2009-06-04T15:24:00.004+03:00

Nonni. Täällä taas.

Henkilökohtaisen elämäni kuperkeikasta johtuen on kudintoiminta ollut pysähdyksissä pari kuukautta. Samalla tietysti tämä bloggaus täällä. Toisaalla on elämää ollut sitten senkin edestä.

Nyt kuitenkin repäisin ja kilkuttelin pikavauhtia alle kahdessa päivässä villasukat. Syy, seuraus ja kupletin juoni käyvät ilmi täältä.

Ja sen voin sanoa, että 7 veikan vyötteen ohjeella en enää sukkia tee! Lähemmin tarkasteltuna ne ovat aika kolhon näköiset ja ehkä vähän löysähköt, mutta luulisin niiden ainakin mahtuvan saajalle. Vaikken hänen jalkaansa olekaan päässyt mittailemaan.

Lankana siis seitsemää veljestä, tuo kuvassa siniseltä näyttävä on oikeasti vähän liilampi. Värityksestä tykkään itse ainakin, tosin se nyt määräytyi aika pitkälle sen mukaan, mitä sattui varastosta löytymään. Vaihtoehto olisi ollut fuksianpunainen, mutta ehkä tuo liila on vähän miehekkäämpi kuitenkin...

Katsotaan josko tästä repeäisi taas käsityöputki päälle. Taisin eilen mennä Viirulle lupailemaan jotain tekeväni ja sitten on kaikenlaisia lapsukaisia, joille voisi jotain askarrellapaskarrella. Ja jos oikein onnekkaita olette (te kaksi vielä jäljellä olevaa lukijaani, joista itse lienen toinen), saatte jossain välissä nähdä mitä onnistuin tekemään valmiiksi ennen tätä blogikatkosta.

Kukkaistutuksia

2009-03-16T21:09:00.003+02:00

Näitä taas.

"Black Rose" ei ehtinyt kuvaan, sillä se päätyi jo Aimolle. Tuotannon kokonaismäärä siis 14 kpl.

Hauska idea

2009-03-09T12:57:00.004+02:00

Tallinnan reissulla törmäsin Kehrwieder-kahvilassa hauskaan sisustusjippoon. Eli pienistä lankakeristä oli seinälle tehty tuollainen rykelmä, joka ainakin siellä paikan päällä toi mieleen rypäletertun. Että jos ei muuten saa lankanöttösiä kulumaan, niin seinälle vaan.

Miust ainakin aika näppärä idea!

Viimeiset turkoosit

2009-02-22T11:23:00.003+02:00

Tässä siis vihdoin ja viimein turkoosi slipoverini. Malli on Ullasta, Niina Hakkaraisen Hilja-liivi. Ja täytyy sanoa, että malli on todella hyvä, yksinkertainen ja kaunis. Ohje oli myös erinomainen, tosin muutamassa kohdassa sähläsin itse, kun en ymmärtänyt lukemaani. Lopputulos on kuitenkin oikein bueno.Lankaa, joka siis oli sitä 7 veljestä, kului melko tarkalleen 325 g. Helman joustimesta tuli hiukan löysä, mutta tuskinpa tuo menoa haittaa.

Ja vielä lähikuvassa se kaulus, jonka kanssa tuskailin. Ihan täydellinen siitä ei vieläkään tullut, mutta ainakin parempi.
Bonuksena vielä yhteiskuva säärystimistä.
Ja lopuksi erityiskiitos "Versaali Hoolle" kuvausavusta. :)

Turkoosin turmio

2009-02-19T19:25:00.003+02:00

Vuonna 2006 kun tämä neulontahömpötykseni alkoi, ostin optimistisena 600 g turkoosia Seiska veikkaa aikeenani tehdä villatakki. No, takki jäi tekemättä ja langat käyttämättä, kunnes pari viikkoa sitten keksin, että haluan säärystimet. Luottamukseni Seiskan nyppyyntymättömyyteen ei ole kauhean korkealla, joten ajattelin, että siitähän joutaa tehdä nilkkainlämmittimet ihan vaan arkikäyttöön. Että eihän siinä nyppy tai pari haittaa.

Mutta eihän näihin nyt lankaa mennyt juuri mitään.
Jokainen sitä kokeillut tietää, että oman jalan kuvaaminen on aika vaikeaa... Etenkään kun kuvausolosuhteet eivät suosineet itselaukaisijaa. Siksi kuvassa vain toinen säärystin.

Slipoverista avauduinkin jo aiemmin ja nyt se on vihdoin valmis kaula-aukkoineen kaikkineen, mutta kunnollista kuvaa en vielä saanut. Joten se tulee myöhemmin.

Mutta sitten halusin myös pipon. Sellaisen jossa on hervottoman suuri koristeltu kukka. Malli löytyi Novitan kevät 2009 -lehdestä ja kukka Happy Hookerista (tosin lisäsin yhden kerroksen). Mie tykkään.Lankaa jäi sellainen satakunta grammaa eli ihan hyvin sain turkoosin varastoni tuhottua. Ja vieläpä nopeasti. Koko proggis alkoi viime viikon maanantaina ja päättyi puoli tuntia sitten. Ei paha laisinkaan.

Tyhmästä päästä kärsii koko neule

2009-02-16T10:33:00.007+02:00

Kolme vuotta marinoitunut turkoosi seiskaveikka on viimeisen viikon aikana alkanut muuttaa muotoaan mm. slipoveriksi. Ei vaan näköjään pitäisi neuloa mitään silloin kun pää on täynnä räkää ja ruumiinlämpö kipuaa yli 37-asteen...

Sain etukappaleen toisen puoliskon valmiiksi ja seuraavana päivänä sitten tajusin, että eihän sitä niin pitänyt tehdä. Eipä siinä sitten kuin purkamaan...

Eilen sain tekeleen siihen malliin, että puuttuu enää kaula-aukon ympärys ja kädentiet. Aamulla junassa tikuttelin kahdeksan kerrosta 196:ta silmukkaa ja juuri ennen päättelykerrosta hiffasin, että täähän menee ihan päin männikköä.

Tuohon keskelle pitäisi jäädä kaksi silmukkaa sievästi koholle, mutta näyttääkö se siltä? No ei tod. Eli joudun ehkäpä taasen purkamaan.

Katsotaan tuleeko tästä ikinä valmista...

Flora ja fauna

2009-02-15T13:16:00.002+02:00

Ensin flora eli huopakukat vol 10 ja 11. Ruskea päätynee omaan käyttöön ja sininen mennee äitienpäivälahjaksi. Siitä tulee jotenkin sinivuokko mieleen (vaikka väri onkin vaaleampi) ja äitienpäivän aikaanhan niitä vuokkoja esiin puskee.
Sitten se fauna... Suuressa käsityölehdessä oli kertakaikkisen suloinen neulottu ankka ja minähän tietysti halusin sellaisen tehdä. Mutta täytyy sanoa, että lopputulos ei ole ihan samanlainen... Ja siksi toisekseen, olisi ollut hirmuisen ystävällistä, että otus olisi ollut lehdessä kuvattuna sivulta, niin olisin jo siinä vaiheessa nähnyt että nokka on tuollainen hervoton tökö.

Mutta on tää tavallaan ihan symppis. Ja koska elukka on tuollainen muotoilun riemuvoitto, ristin hänet Alvar Aankaksi.Alvarin materiaalina Schoeller+Stahlin Record 210. Lankaa meni aika tarkasti 150g ja keltainen loppui itse asiassa vähän kesken. Tästä syystä Alvarin vatsa on osin oranssi.

En sulle luvannut mä ruusutarhaa...

2009-02-08T20:57:00.002+02:00

...mutta siltä tämä alkaa kohta vaikuttaa. Patalappukukat vol. 5-9, olkaa niin hyvät.

Tuttaville ja kylänmiehille tiedoksi, että näitä sietää sitten odottaa tänä vuonna lahjukseksi. Kaksi on jo päätynytkin uusille (toivottavasti) onnellisille omistajille.

Huopakukkia poimin vain sulle...

2009-02-02T19:31:00.003+02:00

Vai miten se laulu nyt menikään.

Uusimmassa Novitassa oli tällaisia übersuloisia patalappuja, joten pitihän niitä sitten virkata.

Saavutukseni hortonomian alalla ovat tähän asti olleet varsin vaatimattomia, jos eivät jopa olemattomia, mutta jospa saisin nämä kukkaset helmikuun jopa pysymään hengissä.

Toivossa on hyvä elää.

(Valkoinen lanka Huopasta, pinkki en-muista-mitä ja muut Fritidsgarnia.)

Metsään meni...

2009-01-25T17:45:00.002+02:00

Nimimerkki "Minähän En Koskaan Pura Mitään" saattaa tällä kertaa joutua perumaan puheensa.

Sain vihdoin valmiiksi ikuisuuksia kesken olleen villapaidan ja vasta kun kaikki saumat oli ommeltu ja langat päätelty, havaitsin, että toinen hiha on kokoa S ja toinen kokoa XXL... Pituudessa ei hirveästi ole eroa, mutta leveydessä on.

Eli joko ompelen uuden sauman hiukan sisempään tai sitten puran. ARGH!

Noro-virus

2009-01-21T11:33:00.002+02:00

Voi jösses...

Olen toistaiseksi onnistunut pysyttelemään erossa Noro-viruksesta, mutta nyt alkaa tehdä tiukkaa. Kun sitä on vähän siellä sun täällä...

Eilen jo Stockalla hiukan hiplasin Noroa mutten vielä ainakaan ostanut. Pelkään vain, että vastustuskykyni heikkenee koko ajan. Olisiko parempi ostaa yksi kerä, että saisi lankaa edes vähän? Vai olisiko se vain pirulle annettu pikkusormi?

CIPpailu on vissiin joillekin liikaa...

2009-01-14T09:05:00.002+02:00

Virkkailin aamusella taas tuossa valtiollisen raideliikenteestä vastaavan yrityksen kulkuneuvossa kun yritän saada biljoona ja kolme keskeneräistä juttua vihdoinkin valmiiksi. Juna oli tietenkin tupaten täynnä, mutta eipä se minun tekemisiäni haitannut. Eivätkä minun tekemiseni haitanneet muita, sillä niin pieneen tilaan olin itseni ja työni viikannut.

Kunnes. Jossain kohtaa vastapäätäni tuli istumaan keski-ikäinen naishenkilö. Koko matkan sieltä jostain tänne Ytimeen nainen tuijotti virkkaamistani. Ei siinä vielä mitään, monestihan ihmiset tekevät niin. Mutta kun Bölen jälkeen tungin tekeleeni kassiin ja rupesin kiskomaan takkia päälleni, näin ikkunaheijastuksen kautta, kuinka nainen edelleen tuijotti minua päästä jalkoihin ja takaisin. Melko arvioivasti jos saan sanoa. Mieleni teki kovasti kysyä, että anteeksi rouva oliko teillä jotain asiaa, mutta en sitten saanut aikaiseksi kuitenkaan.

Alkoi vaan ärsyttää.

Black is new black

2009-01-12T22:18:00.004+02:00

Illalla valmistui kaulahuivi siipalle. Sekin on aloitettu jo joskus aikoja sitten mutta on jäänyt kaikenlaisten muiden aktiviteettien jalkoihin.

Lankana on Anttilasta hankittu Fleur ja malli on niinkin monimutkainen kuin tuollainen helmineulepötkylä. Ihan siisti ja yksinkertainen, ainakin mun mielestäin.

Vauvan peitto

2009-01-11T18:02:00.002+02:00

Ihmeiden aika ei ole näköjään ohi kun minäkin saan jotain valmiiksi ja päivityksen aikaiseksi tänne!

Rakas ystäväni sai marraskuussa tyttären ja tänään pääsin vihdoin tulokasta katsomaan. Viemisiksi pikkuneidille oli vauvan peitto, joka valmistui eilen melko tarkalleen 16.45. Aloitin peiton teon jo toukokuussa heti kun sain tietää tulossa olevasta perheenlisäyksestä, mutta nähtävästi tämä hämäläisyys on tarttunut, kun tekemiseen meni näin kauan...

Lankana on Novitan Wool ja kokoa peitolla on kutakuinkin 63 cm x 90 cm. Langan menekkiä en suoraan sanoen tiedä, sillä laskuni lankakerien suhteen menivät jossain vaiheessa autuaasti sekaisin. Itse olen lopputulokseen aika tyytyväinen ja ihan tyytyväisesti lahjan saajakin torkkui sen päällä ainakin sen aikaa, että sain otettua itselleni arkistokuvan.

Haahuilua

2008-12-03T09:45:00.000+02:00

Pistin vähän jouluisemmat värit tänne, vaikka en mikään jouluhörhö olekaan... Katsotaan jos vaikka joskus saisin jotain käsitöitäkin tehtyä.

Fuusiohuivi - Fusion Scarf

2008-11-08T11:45:00.002+02:00

Viime vuonna Helsingin Kädentaitomessuilta tarttui mukaan kaksi kerää Wendy Fusion -lankaa, väri Piri Piri. Käyttöä langalle löytyi eilen kun lueskelin uutta Suurta Käsityölehteä ja näin Anu Harkin Norohuivin. Olen vastaavia huiveja nähnyt blogistaniassakin, mutta nyt oli ajankohta otollinen ja inspiraatio iski. Tikuttelin helmineuletta puoli yhteen asti yöllä ja sitten menin uusi huivi kaulassa nukkumaan...

Ensin en meinannut laittaa hapsuja ollenkaan, mutta sitten muistin puuhelmivarastoni ja lykkäsin niistä tuollaiset killuttimet. Me likes!

I bought two skeins of Wendy Fusion yarn (shade Piri Piri) exactly a year ago and last night I finally knew what I want to do of them. The scarf was ready around midnight so I went to sleep it wrapped around my neck... At first I wasn't going to put fringes on it but then I remembered my wooden pearls. Must say that I like this one!

Hei Mambo! part 2 - The Son of Mambo

2008-10-13T14:58:00.001+03:00

Mambo-lippis tarvitsee tietenkin kaverikseen Mambo-huivin. Tällainen peruslipare syntyi tuossa viikko sitten parista Mambokerästä. Kolme oikein, kaksi nurin, ei mitään sen vaikeampaa.

Kummituksia

2008-09-30T16:33:00.000+03:00

Ei täällä mitään uutta ole. Sivupalkkia vain räpläsin...

Moraalista pohdintaa

2008-09-03T13:01:00.003+03:00

Olen pohdiskellut tässä neulesuunnittelua. Itsehän teen yleensä aina valmiiden ohjeiden mukaan juttuja eikä aivokapasiteettini riitä kovin monimutkaisten sivuhyppäysten tekemiseen.

Nyt olen kuitenkin tikutellut sormikkaita ja sukkia ihan ilman sen kummempaa ohjetta. Tai siis on minulla ohje, kärjestä aloitettavan sukan ohje ja pitsineuleen malli ja palmikon malli mutta ei sellaista yhtä kokonaista valmisohjetta.Jossain vaiheessa mieleeni luonnollisesti pulpahti Ulla ja se, voisinko tarjota näitä tuotoksiani sinne. Mutta sitten tuli se moraalinen dilemma, että voinko laittaa omiin nimiini ohjeen, joka ei kuitenkaan ihan kokonaan ole oma ohjeeni? Ja aloin miettiä myös sitä, että miten paljon siitä ohjeesta tulee olla omaa, että se on oikeasti oma?

Suunnittelevatko uusia neulemalleja enemmän tekevät pitsimallit ja palmikot ja muut ihan omasta päästään, vai ovatko ne vain tällaisia yhdistelmiä, joita nuo omatkin tekeleeni ovat?

Joo. En minä nyt sen ihmeempiä ole mietiskellyt. Ja kumpikaan noissa kököissä kuvissa esiintyvistä vaatekappaleista ei ole vielä valmis. Jännityksellä seuraamme myös sitä, saako kumpikaan paria itselleen sillä minähän en tunnetusti jaksaisi millään neuloa kahta samanlaista tuotosta.

Mayday! Mayday!

2008-08-31T18:12:00.002+03:00

Yritän tehdä elämäni ensimmäistä palmikkoa. Ohje vaan sattuu olemaan lontoon murteella ja yhtä kohtaa en tajua sitten millään. Mahtaisiko joku osata selventää, mitä tällä tarkoitetaan:

Increase 2 sts by working (k1, tbl, k1) in st, then insert left-hand needle behind the vertical strand running downwards between the 2 sts just worked and work this strand k1 tbl.

Lähinnä tuo sulkujen jälkeinen osa hämmentää...

Hei Mambo!

2008-08-28T11:01:00.005+03:00

Baskeri Novitan syyslehdestä Mambo-langalla ja kutosen koukulla. Väri lienee keskimmäisessä kuvassa oikeimmillaan.

Helppo ja nopea tehdä, heti kun älysin miten kohopylväs etu- ja takakautta virkataan. Koska minulla oli ohjeen koukkua pienempi koukku, lisäsin kymmenen silmukkaa ympärykseen, mutta hiukan liian löysä siitä loppujen lopuksi tuli. Mutta eiköhän tuo korjaantune gumminauhalla.

Tykkään!

Hyvä, paha vai ruma?

2008-08-27T16:31:00.002+03:00

Maaliskuussa huovuttelimme H:n ja M:n kanssa kaikkea kivaa ja nyt yksi tuotos pääsi jatkojalostukseen. Sain silloin aikaiseksi tuollaisen kirjavan huopalevyn, jolle tikuttelin vihreästä Fritidsgarnista partnerin.

Äsken sitten ompelin lätyskät toisiinsa kiinni, yhdistin hihnalla ja tungin sisään Ikean raitakankaasta väsätyn vuorin. Lopputulemana syntyi pieni kassi, jonka mittasuhteet eivät oikein näistä kuvista käy ilmi, mutta kyllä sen juuri saa olalle hilattua.

(Otin minä sellaisiakin kuvia, joissa roikotin kassia olalla, mutta kun en jaksanut alkaa itselaukaisimen kanssa pulaamaan, ei niistä mitään tullut.)

Kassi päätyy todennäköisesti joululahjaksi, jos ilkeän sen antaa. Väritys ei oikein ole minulle sopiva. En tosin oikein vielä tiedä tykkäänkö siitä vai en. Tavallaan se on ihan sievä, mutta tavallaan taas aika ruma...

Syyskukkia

2008-08-27T13:56:00.004+03:00

Tänään on näköjään hurja päivitystahti meikäläisellä.

Puuhastelin siis aamupäivän Victorian kanssa ja sain aikaiseksi uudet verhot keittiöön. Kangas tuli vastaan nEurokankaan ikkunassa ja sitä oli pakko saada. Koska pakassa oli jäljellä enää 3,6 metriä, en saanut siitä sellaisia "tavallisia" verhoja vaan tuollaiset vähän paneelityyppiset. Vaan haitanneeko tuo, sillä ei niitä ikinä vedettäisi ikkunan eteen kuitenkaan.

Koska olen viehtynyt kyökin sisustuksessa oranssiin väriin, halusin keskelle nuo oranssit kukat. Eiväthän ne enää menneet kohdakkain, mutta ei se taida haitata. Tai sitä olen tässä nyt mietiskellyt.

Keittiön pienempään ikkunaan sain kankaasta vielä kapan ja vähän sitä jäi ylikin. Pitää mitata, riittääkö se jonkunlaiseen pöytäliinaan vielä.

Yleisesti ottaen olen ihan tyytyväinen aikaansaannoksiini, vaikka yhdenkään käsityöopettajan on niitä turha tulla arvostelemaan. Kyökki näyttää nyt paljon valoisammalta kuin mitä se oli entisten oranssiruudullisten verhojen aikaan.

(Niin ja Victoria. Victoria on siis ompelukoneeni, joka poseeraa yläkuvassa etualalla ja johon minulla on vaihteleva viha-rakkaussuhde.)

Hiljaista kuin huopatossutehtaalla

2008-08-27T11:27:00.004+03:00

Paistoin vähän huopatossuja tuossa...

Sain vihdoinkin investoitua kohoväriin, jolla sitten töpöttelin kiekuroita kaksien valmiiden, joululahjaksi päätyvien huopatossukoiden pohjiin. Tarkoitus olisi, että hiukan hidastaisivat menoa, etenkin kun toiset tossut on tarkoitus antaa iäkkäämmälle sukulaiselle.

Uunissa pullistumassa olevista kohokuvioiduista tossukoista oli hiukkasen vaikea saada järkevää kuvaa, etenkin kun uunin etulasi on... miten sen nyt sanoisi... hiukan likainen....

Mutta lopputulos on kuitenkin ihan kohtuullinen, joskaan en ole ihan täysin varma miten nuo kuviot pohjassa kestävät. Mutta sen näkee sitten ajan kanssa, jos saajat viitsivät minulle siitä raportoida.

Oikeastihan minä en ole näin intohimoisen innostunut huopatossujen teosta, olen vain yrittänyt saada miehelle aikaiseksi uudet rikki menneiden tilalle. En vaan ole oikein osannut tehdä oikean kokoisia, siksi näitä on siunaantunut näin julmetusti.

Nyt kolmannella kerralla (kts. alakuva) taisi vihdoin tärpätä, eilen siippa ainakin sai nämä tungettua sorkkiinsa. Pitää vielä tiedustella haluaako herra niihin viehkot jarrunyppylät vai kestävyyttä kenties parantavat nahkapohjat.

p.s. Jos olet sininen Fritidsgarn-lanka, niin pliis, mene pois. En halua nähdä sinua vähään aikaan. Ehkä noin vuosisataan...

p.s.2 Vietän parhaillaan laatuaikaa Victoriani kanssa. Mutta siitä lisää hiukan myöhemmin.

Valaistumisia vol 100

2008-08-19T15:59:00.003+03:00

Siivoan vaatehuonetta ja ihmettelen, mistä kaikki nuo vaatteet ovat peräisin. Ja miksi niille on käynyt niin kuin vaatteille usein vaatehuoneessa käy, ne ovat kutistuneet. Eivät toki kaikki, mutta osa. Epämiellyttävän suuri osa... Noh, se on minun henkilökohtainen helvetiani.

Huomasin inventaaria tehdessäni, että housutilanne on huolestuttava. Minulla on kahdet (sopivat) farkut eikä kumpaistenkaan oletettu elinikä enää ole hirvittävän pitkä. Itkeskelin juuri itsesäälin vallassa kuinka pieni poloinen minä palellun talvella kun ei ole kuin hameita. Sitten koin pienimuotoisen valaistumisen.

Polvisukat.

Minun täytyy saada polvisukat. Ihanat, pitkät, lämpimät polvisukat, jotka lämmittävät poloisia sääriäni pakkasen paukkuessa ja lumituiskun tuivertaessa (ihan niin kuin viime talvenakin...).

Nyt tarvitsen enää täydellisen sukkaohjeen.

Ai vaatehuone? On se siivottu. Ainakin melkein. Jos vaan kippaan roskiin tuon kasan, jossa on pyykkiin/kierrätykseen/jatkojalostukseen meneviä retkuja... Niin pääsen sitten nopeammin sukkieni kimppuun.

Skansenilta kajahtaa

2008-08-16T16:23:00.005+03:00

Kun ihmisellä on vain viikon mittainen kesäloma, ei siinä ehdi hirveän eksoottisiin paikkoihin. Kävimme ihan perinteisellä Ruotsin risteilyllä ja lisäsimme siihen eksotiikkaa käymällä perinteisen Åhlens-Gamla Stan-Kuninkaan linna -triangelin sijaan Skansenilla. Eläintarha oli se, joka meidät sinne periaatteessa houkutti, mutta siinä ei ollut hirveästi nähtävää. Sellaisena (koko perheen) ajanvietto- ja piknikpaikkana Skansen sen sijaan oli oikein mukava.

Kuvakavalkadissa sikinsokin elukoita ja yleisiä näkymiä Skansenilta. Ilmakin sattui meitä suosimaan...

Villisikaporsaita.

Hirvenvasa.

Maailman Laiskin Hirvi. (Tai siltä se ainakin vaikutti)

Ei vaan jaksa ymmärtää...

2008-07-25T17:45:00.003+03:00

Tanja Karpela ja Olli Saarela jättivät eropaperit marraskuussa, tai joskus niillä main.

Keväällä Tanja muutti nimensä Saarelasta takaisin Karpelaksi.

Sen jälkeen liitto yritettiin pelastaa ottamalla "rakkaustatuoinnit", eli tatuoivat toistensa nimet.

Kesäkuussa tuli lopullinen ero voimaan.

Nyt Tanja ja Olli ovat poistattaneet tatuoinnit. Tai Tanja poistatti ja Olli tatuoitti jotain uutta siihen päälle.

Juuri näin!

Kiwaa tiedossa

2008-07-18T19:50:00.005+03:00

Toinen viikonloppu putkeen vapaata, todella kummallista. Olen joko harvinaisen hyvissä väleissä pomoni kanssa tai sitten tämä kostautuu karmaisevasti...

Viime viikonloppu meni mökillä siipan ja hänen vanhempiensa kanssa. Huomenna menen Vantaalle, jossa tapaan mukavia ihmisiä. Muun muassa Hannan ja M:n sekä T:n ja S:n. Vain yksi yläaste-/lukioaikaisesta kaveriporukastamme lienee poissa, mutta eiköhän sitä lystiä ole tiedossa kuitenkin.

p.s.
Aioin tehdä tuonne sivupalkkiin gallerian 2008 valmistuneista töistä. Sitten tajusin, että en ole tänä vuonna saanut valmiiksi muuta kuin kahdet huopatossut, pienen huovutetun kukkaron ja ommellut yhdet verhot. Niistä ei paljon galleriaa viitsi koota. Hitsi. Nyt tuli paineita loppuvuoden osalle, sillä eihän tätä kohta ilkeä käsityöblogiksi enää edes kutsua...

Tossukat (ja Aspirin)

2008-07-03T19:36:00.002+03:00

Tämmöiset huopatossukat siis syntyivät tuossa männäviikolla. Ohje löytyy Modasta 5/2007 ja sen verran muokkasin sitä, että virkkasin suuaukkoon reunukset. Lankana vanha tuttumme Fritidsgarn. Kukat ovat myös samaa lankaa, ohje osin ohjeesta, osin päästä.

Sitten jotain ihan muuta.

Mahatautini aikana ehdin katsella jos jonkinlaista tuotosta televiisorista ja vaikka osa jäi vähän hämäräksi, niin huomasin yhden mainoksen jääneen ärsyttämään. Nimittäin Aspirin-mainos. Niitä on useampikin, mutta tällä hetkellä pyörii se, jossa kaksi naista kiipeää korkeaan torniin ja huipulla toinen alkaa kitistä kun jalkoja särkee. Toinen sitten kaivaa avuksi pari Aspirinia. Vastaavasti ärsyttää saman tuotteen toinen mainos, jossa kuntosaliharjoittelun aiheuttamiin kivistyksiin ja kolotuksiin otetaan Aspirinia.

Ymmärtäisin jos siinä kaupattaisiin Mobilatia tai jotain vastaavaa haisutahnaa, mutta että Aspirinia tuollaiseen ns. luonnolliseen kipuun. Hei haloo taas! Ja minä kun luulin napsivani särkylääkkeitä turhan lievin perustein...

Sitä sun tätä

2008-07-01T19:00:00.004+03:00

Harvinaisen ärhäkkä vatsatauti tai mikä lie suolistotulehdus tämä nyt onkaan ollut, kaatoi minut petiin melko kirjaimellisesti vajaa viikko sitten. Säästän teidän yksityiskohtaisilta kuvauksilta, mutta uskokaa kun sanon, että mukavaa ei ole ollut...

Juuri ennen sairaslaverille oikaisuani sain tehtyä miehelle huopatossut vol. 2.2. Ensimmäiset ovat jo käytöstä kuluneet ja toiset eivät... tuota... ihan onnistuneet, kuten joku saattaa muistaa. Eli niistä tuli liian pienet. No niin kävi tälläkin kertaa... Kuvaa ei valitettavasti vielä ole, mutta näette sitten joskus. Eli taas joku lähipiirissä saa pehmoisen paketin jouluna.

Ennen taudille antautumistani sain myös kirjeen. Pulskahkon kirjeen, jonka lähettäjänä oli Lahden Muotoiluinstituutti. Pakon edessä jouduin tänään raahaamaan vaivaiset luuni työvoimatoimistoon ja täti siellä tiedusteli kuinka monta tutkintoa oikein aion hankkia? No öh... Varmaan niin monta, että jollain niistä saa koulutusta vastaavaa työtä...

Saturday Lovely Saturday

2008-06-14T09:23:00.003+03:00

En ole neulonut. Mutta olen palannut vanhan harrastukseni pariin ja kirjoittanut. Mutta ei siitä sen enempää, lukekaa sitten kun olen saanut jotain julkaistua. Mutta älkää pettykö, jos minusta ei koskaan tulekaan kirjailijaa...

Olen viikonlopun kesäleskenä. Mies lähti vanhempiensa kanssa mökille ja kyykötän täällä yksin. Todellisuus ei oikeasti ole ihan noin säälittävä (se on säälittävämpi...), sillä olen koko viikonlopun töissä. Ja kun olen edelleen hengissä perjantain 13. päivän jälkeen, ei suunta voi olla kuin parempaan. Tiedä sitten johtuiko juuri tuosta eilisen päivän maagisesta numerosta vai mistä, mutta ainakin meidän Sittariin (ja minun kassalle) päätyi ennätysmäärä jurpoja asiakkaita.

Kohta on taas mentävä, mutta kun palaan, on kaikkea pientä kivaa tiedossa. Ostin eilen Body Shopista piparmintuntuoksuista jalkakylpysuolaa, joten kun käyn illalla saunassa, liottelen pikkupikkuvarpaitani siinä. Sitten aion tarjota itselleni päivälliseksi Ristoranten mozzarellapitsaa (jos en matkalla töihin keksi vielä houkuttelevampaa vaihtoehtoa) ja palan painikkeeksi kenties muutama Rekorderligin mansikka-raparperisidukka. Sitten voisin kavuta sohvankulmaan uppoamaan Colin Farrellin spanielinsilmiin ja katsoa The New Worldin.

Eiköhän noilla jaksa sitten sunnuntaina taas töihin!

Virkkausta ja tasa-arvoa

2008-05-27T18:27:00.002+03:00

Olen saanut jotain aikaiseksikin vihdoin, mutta valitettavasti en voi näistä vielä tämän enempää kertoa. Eli siis isoäidin neliöitä (vai pitäisikö tasa-arvon nimissä sanoa isovanhemman neliöitä...).

Pienemmät ovat Woolia ja isommat Seiska Veikkaa. Lisätietoja siis joskus...

Sitten sitä tasa-arvoa. Lueskelin töissä ruokkiksella toukokuun Trendi-lehteä. Siinä oli aihetta koskeva juttu, jonka silmäilin melko pintapuolisesti, mutta sen verran tarkasti kuitenkin, että ehdin vetää palkokasvin nasaalielimistöön.

Trendin mukaan nimittäin talonrakennuskin on kovasti miehiä suosivaa hommaa. Siinä mielessä siis, että ainoastaan keittiöt on suunniteltu ja mitoitettu naista ajatellen. Esimerkiksi eteiset ja muut kodin tilat on Trendin mukaan ihan selkeästi suunniteltu miehille ja tällä tavalla sitten ylläpidetään näitä perinteisiä arvoja ja sukupuolirooleja. Niin kauan kuin arkkitehdit pakottavat naiset keittiöön suunnittelemalla vain naisille mitoitettuja keittiöitä, on tasa-arvosta turha haaveillakaan.

Siis hei kiitti Trendin toimitus! Olen melkein kolmekymmentä vuotta erehtynyt luulemaan, että olen nainen, mutta nyt se sitten vihdoin selvisi etten olekaan. En ole nimittäin koskaan törmännyt keittiökalusteisiin, jotka olisivat tarpeeksi korkeita 185-senttiselle varrelleni, mutta sehän johtuu vain siitä että olen ollut ihan väärässä paikassa. Muutankin sit vissiin nimeni Kimmoksi.

Täytyy sanoa, etten ole pitkiin aikoihin lukenut mitään noin typerää. Pitää varmaan huomenna lukea koko juttu ja etsiä lisää typeryyksiä.

No höh!

2008-05-21T13:16:00.000+03:00

Nyt olisi vihdoinkin aikaa neuloa, mutta en yhtään tiedä mitä tekisin. Ei ole pienintäkään hajua. Höh.

Olenpa taas ollut tyhmä...

2008-05-19T09:24:00.003+03:00

...kun olen maksanut sellaisesta, minkä itsekin voi tehdä.

Lauantaina tipahti yhdestä hampaasta sellainen puolikkaan jalkapallon kokoinen paikka ja hampaan kulma on siitä lähtien raapinut kieltä verille. Hammaslääkärin sain vasta keskiviikoksi (yksityiselle tietty, ei kai julkiselle pääse ilman kolmen vuoden jonotusta, jonka aikana hampaat ovat ehtineet mädäntyä ja irrota) ja ajanvarauksen ystävällinen täti kertoi, että apteekista saa Cavit-nimistä paikka-ainetta, jolla voin peittää terävän kulman ja säästää kielipoloni irtoamiselta.

Vietin siis työpaikan vessassa miellyttävän pariminuuttisen tunkien kitin näköistä mömmöä hampaassa ammottavaan koloon. Heti parani olo! Onhan se paikka vähän pullollaan, mutta harjoituksen puutetta se vain on. Ja sekin voi vaikuttaa, että pakkauksesta tuntui puuttuvan "instrumentti, jonka avulla pastaa annostellaan kosteaan kaviteettiin". Mutta ihan hyvä instrumentti se sormikin on.

Taidankin peruuttaa sen hammaslääkäriajan... ;)

Ehkä venäläiset...

2008-05-18T23:04:00.002+03:00

...ottavat Rick Nashin mukaansa, kun lähtevät Kanadasta.

Voi nimittäin olla, että Nashin pojalla ei ole enää kauheasti kavereita siellä kotikonnuilla... :)

Maybe Russians....

...take Rick Nash with them when they leave Canada.

'Cause I suppose that that Nash guy won't have so many friends left anymore... :)

Paljon onnea vaan...

2008-05-12T01:14:00.004+03:00

...paljon onnea vaan, paaaljaaaon onneeaaa minä, paljon onnea vaan.

Tänään täytän jo viidettä kertaa 25-vuotta. Tuntuu hienolta.

???

2008-05-08T11:12:00.003+03:00

Olenko vaan tyhmä ja tumpelo, vai mistä johtuu etten osaa enää käyttää Blogilistan RSS-feediä? Omasta mielestäni lisään sen tuonne sivupalkkiin ihan samalla tavalla kuin ennenkin, mutta näkyviin tulee vain Blogilistalta poimittua -otsikko.

Onko vika mussa vai Blogilistassa?

Edit 21.52
No nyt näkyy Sampolistan... eikun Blogilistan suosikit näkyvän tuolla. Sitähän minäkin, että ei se vika minussa voi olla.

Seksikkäin leijona

2008-05-07T19:39:00.003+03:00

Full Wool Jacketin Seksikkäin leijona 2008 -äänestyksen on voittanut Leo Korkeasaaresta!

Jaetulle toiselle sijalle sijoittuivat Tuomo, Sami ja muutama muu karvattomampi leijona. Äänestäjät intoutuivat varsinaisiin ylistyssanoihin perustellessaan äänestyksen voittanutta Leoa.

"Oikea laatu-uros."
"Tiukka ja lihaksikas pakkaus. Voiko nainen enempää toivoa?"
"Tuohon kuontaloon kun saisi sormensa upottaa... Lääh!"

JK. FWJ:n urheilutoimitus pohtii kumpi on veemäisempää. Järjestää kisat Euroopassa, jolloin pelit tulisivat säälliseen aikaan, mutta niitä ei töiden vuoksi ehdi katsomaan. Vai järjestää ne jossain Kanadassa niin, että pelit tulevat kun urheilutoimitus on jo unten mailla.

Kysy ihmeessä vielä jotakin.

2008-05-06T10:46:00.002+03:00

Kaikille kymmenvuotiaille (ja toki sitä vanhemmillekin) tiedoksi, että kun kassatäti pudottaa kassalippaansa lattialle ja alkaa keräillä niitä kolikoita ja lippulappusia sieltä roskien keskeltä, ei kannata tulla ihan hirveesti jutskaamaan mukavia ja kyselemään elämää tärkeämpiä asioita...

"Putosko ne kaikki lattialle?" (Juu, kyllähän ne putosi.)
"Mitä sä nyt teet?" (Kerään ne pois lattialta.)
"Onks toi kauan ollut voimassa toi et alkoholia ei saa myydä ennen yhdeksää?" (Vuoden.)
"Eiks siideriäkään saa myydä?" (No ei.)
"Monelta te aukeette?" (Kahdeksalta.)
"Ai te ette sit kahdeksan ja yhdeksän välillä saa myydä alkoholia?" (Ei.)
"Miks tollanen systeemi on olemassa?" (No kun en tiedä.)
"Ootsä kauan ollut kassalla töissä?" (Puoli vuotta.)
"Pääsetkö sä nyt kotiin?" (No en.)
"Monelta sä pääset pois?" (Parin tunnin päästä.)

Tällaisen keskustelun siis kävin eilen illalla yhden ylireippaan lapsukaisen kanssa samalla kun perse pystyssä keräilin kamojani kassavälikön lattialta. Uskoisin, että ulospäin sain pidettyä ihan kohteliaan hymyn ja äänensävyn (joskin hiukan kireän), mutta viimeisen kysymyksen kohdalla aloin jo epäillä, että kyseessä oli joku psykopaatti, joka ilmestyisi pukkarin oven taakse sillä hetkellä kun pääsen töistä ja jatkaisi kyselyään.

(Toim. huom. en ole mikään lastenvihaaja tai asiakkaidenvihaaja, mutta huumorintajuni ei kestä ihan mitä vain. Etenkään silloin, kun täysi kassalipas on levällään jaloissani.)

Aika kallista...

2008-04-29T09:42:00.002+03:00

Törmäsin taasen Punokset puikoilla -kirjaan ja huomasin, että Suomalainen Kirjakauppa on ihan omassa luokassaan kirjan hinnoittelupolitiikassa. Hobboksissa hinta on 44 euroa ja Akateemisessa 45,90. Suomalaisessa samaisesta opuksesta saa kuitenkin pulittaa 82 €.

Siis haloo!

Eipähän tarvitse ainakaan Suomalaisesta tuota kirjaa ostaa.

Lähtölaskenta

2008-04-28T13:28:00.004+03:00

Enää viisi viikkoa niin pääsen tästä kahden työn kirouksesta eroon! Jos vielä joskus yritän hourailla jotain kahden työn tekemisestä, niin toivottavasti joku sitoo käteni ja takoo päähäni järkeä, ennen kuin ehdin laittaa nimen työsopimukseen...

Sitten kun nämä viimeiset viisi viikkoa ovat takana, aion viettää kaiken luppoaikani käsitöiden parissa! Tai no, todellisuudessa varmaan nukun ensin viikon ja sitten alan ihmetellä mitä kaikkea kivaa voisin tehdä. Uudessa Knittyssä oli kaikenlaista kivaa, esimerkiksi Jaden on ihana ja Yosemite samaten. Vaikka tietysti jo aloitetut hommat pitäisi ensin tehdä loppuun...

Viikonloppuna juhlimme siipan synttäreitä ja tein (vaikka itse sanonkin) erinomaisen herkullisen täytekakun. Mielessäni käväisi ottaa siitä kuva, mutta sitten se olikin jo syöty... Päällä oli kermaa, banaani ja kiiviä ynnä limenmakuista kiillettä, tai mitä se nyt onkaan. Kyllä te osaatte sen kuvitella.

Final Countdown

Only five weeks and then I'll be off my other job! If I ever again start to talk about taking second job, please tie me up and talk me to my senses. This has been really a pain in the arse.

Now I keep dreaming of days off and all the things I would have time to do. I would knit and sew and knit and crochet and... you got the point? Actually I think that I would sleep a week and then start doing all the nice things I don't have time to do right now.

My significant other was having birthday on Saturday so I made him a cake. And it was really, really, really good cake. I thought about photographing it but then it was already gone. Sorry folks. Maybe next time.

Kassi-Alman tunnustukset

2008-04-18T11:09:00.003+03:00

Noudatan Aimon esimerkkiä ja obduktoin käsilaukkuni minäkin. Se on syönyt sisäänsä...

4 viipaletta Sinuhen jälkiuuniruisnappeja
minikokoisen Elnettin hiuslakan
kännykän
kuulolaitteen kotelon
paketin kuulolaitteen paristoja
3 kuivamustekynää
Sandra Brownin Play Dirty –kirjan
Kanebo 38ºC –mascaran
Creativen Zen –mp3-soittimen
usb-piuhan Zeniin
Labellon huulirasvan
aurinkolasikotelon (sis. Aurinkolasit ja 2 liinaa)
lompakon
kolikkokukkaron
työavaimen
kotiavaimet + polkupyörän avaimen + led-taskulampun
bussiaikataulun
juna-aikataulun
vajaan minipaketin nessuja
Goshin huulikiillon
Lumenen kulmakynän
Rimmel Exaggerate silmänrajauskynän (mustan)
Rimmelin Stay Matte -puuterin
lentokoneesta pöllityn refresher tissuen
hiuslenkin
hiusklipsin

Lisäksi laukun ulkopuolella möllöttä Mokosta ostettu rintaneula, jossa sanotaan En tunnusta.

* * *
Illalla kävimme elokuvissa, raportti löytyy toisaalta.

Kevättä rinnoissa

2008-04-16T10:57:00.001+03:00

Tonkiessani eilen iltapäivällä Helsingin Sanomatalon Eurokankaan halvennuslaareja oivalsin miten vuodenaikojen vaihtelun huomaa myös omasta käsityökäyttäytymisestään.

Syksyn tulon olen ennenkin huomannut siitä, miten villalangat alkavat kuiskutella ja puikot houkutella tykönsä, mutta nyt vasta tajusin, että singerin surina liittyy väistämättä kevääseen. En ole ihmeemmin ajatellu vaatteiden ompelua pitkiin aikoihin, mutta nyt olen taas jostain saanut pakkomielteenomaisen tarpeen päästä hypistelemään kankaita ja selailemaan ompelulehtiä. Se kaikki alkoi oikeastaan uusimman Suuren Käsityölehden kopsahdettua postilootaan. Löysin ainakin kolme vaatetta, joiden kroonisessa puutteessa olen joutunut tähän asti elämään. Löysin myös sieltä Eurokankaasta aivan kertakaikkisen ihanan palan paksuhkoa, hiukan joustavaa satiinia, väriltään sellaista, jota kutsun ”armeijan vihreäksi”. Valitettavasti sain itseni puhuttua ympäri hinnan nähtyäni ja tilkku jäi kauppaan. Loppuillan sitten haaveilinkin, miten ihanan hameen siitä olisi saanut…

Toistaiseksi joudun patoamaan ompeluinnostukseni ihan vain ajan puutteen vuoksi. Mutta heti kun luppoaikaa ilmaantuu, aion kaivaa Vickanin (Lidlistä ostettu Victoria-merkkinen ompelukone siis) esiin ja suristella jotain.

Budapest

2008-04-09T20:08:00.007+03:00

Seuraa lupaamiani kuvatuksia Budapestista.
Some pictures from Budapest, as I promised.

Budapesthan siis möllöttää Tonavan rannalla, toisella puolen Buda ja toisella Pest. Siltoja joen yli menee muistaakseni yhdeksän ja kuvassa niistä kaunein, eli Széchényi-ketjusilta Pestin puolelta kuvattuna.

As you might know, Budapest is located to the banks of river Danube. On the other side is Buda and on the other is Pest. If I don't recall wrong there's nine bridges over the river in Budapest and in the picture is the most beautiful one, Széchényi chain bridge.

Toisessa kuvassa sama silta kuvattuna Budan linnan pihalta eli vastakkaisesta suunnasta. Pestin puoli oli aikamoisen litteää maastoa, kuten kuvastakin näkyy ja kukkulat alkoivat vasta Budan puolelle siirryttäessä.

On the second picture is the same bridge. The picture was taken from the yard of Buda Castle and as you can see the Pest side of the rives is very flat. Hills started immediately after you went to the Buda side.

Kevät oli Budapestissa jo aika pitkällä ja kirsikkapuut sun muut kukkivat siellä ihan täyttä häkää.
It was really a spring in Budapest and cherry trees were blossoming.

Yhtenä iltana satuimme olemaan pimeän aikaan liikkeellä Budan puolella, joten pitihän sitä kuvailla öistä maisemaakin. Kuvassa parlamenttitalo iltavalaistuksessa. Myös tuosta jo mainitusta sillasta sai aika makeita kuvia ja jotenkin kummassa myös postikorttivalmistajat olivat sen oivaltaneet...

At one night we happened to be on Buda side when it was dark and of course we had to take some photos. In the picture above is the Parliament house. That bridge I already mentioned was also really stunning in the dark and somehow that was the theme in almost every second postcard I saw there...

Seikkailimme myös paikallisella "Kiitolinjan" bussilla. Päämääränä oli Memento Park, tuttavallisemmin kommunismipuisto. Sinne on ihan kohtuullisen kokoiselle alueelle koottu vanhoja kommunismin aikaisia patsaita ja mm. vanha Trabant, johon pääsee istuskelemaan. Tuossa kuvassa tököttävät Staliania aikoinaan esittäneen patsaan saappaat, tai siis niiden jäljennös, sillä alkuperäiset ovat missä lie. Patsas on alunperin ollut ihan kokonainen, mutta sitten jossain nujakassa Stalin tuupattiin nurin ja jäljelle jäivät vain bootsit.

Puisto oli aika outo, mutta mielenkiintoinen kokemus. Matkamuistokioskissa oli myytävänä mm. kauneimmat kommunistilaulut sisältäviä cd:tä, Leninin mallisia kynttilöitä ja sen sellaista kivaa. Emme ostaneet mitään mutta tuollainen kynttilä olisi saattanut olla aika... jännittävä sisustuselementti?

On one day we went to Memento Park, or as I called it, to communism park. There is a collection on old statues that were removed from the streets of Budapest after the change of the political system. And also an old Trabant car where you can sit. In the picture above there is boots of Stalin, or actually a copy of them because the original ones are I-don't-know-where. In the beginning it was of course whole Stalin in the statue but in some fight the statue was pushed down and only thing that remained were the boots.

The park was pretty weird but interesting. From the souvenier kiosk you could buy a CD containing the best communistic songs ever or a Lenin shaped candle. We didn't buy anything but that candle might have been... interesting?

Home Sweet Home

2008-04-09T12:27:00.002+03:00

Kuten jostain aikaisemmasta raapustuksestani saattoi joku päätellä, pääsin pitkästä aikaa ulkomaille minäkin. Viime viikolla vietimme siis viisi päivää Budapestissa ja nyt yritän taas totuttautua sorvin ääressä kyyhöttämiseen.

Tykästyin Budapestiin kovasti ja yritän levittää aiheesta ilosanomaa sitten kun saan valokuvat purettua muistikortilta. Toiveeni löytää lankakauppoja tahi muita käsityöpuoteja ei kuitenkaan toteutunut. Muutaman pikkuliikkeen näin, jotka etäisesti muistuttivat kangaskauppoja, mutta siihen se sitten jäikin. En edes kokeillut onneani ja pyrkinyt kutimen kanssa lentokoneeseen. Eikä kudinta ollut mukana edes matkalaukussa. Olen huono ihminen. Ja vielä huonompi neuloja...

It has been quiet here but that's because I was on a holiday last week. And finally I had a chance to go abroad! We spent five days in Budapest and now I'm trying to get back to routine and working.

I really liked Budapest and I promise to show you some photos after I've downloaded them to computer. I hoped to find some local yarn stores there but unfortunately I failed. I saw couple of small stores that probably were some kind of fabric stores but that's all. I didn't even try to get to plane with yarn and needles. Actually I didn't have them with me at all. I'm a bad person. And even worse knitter...

Lumi peittää setripuut...

2008-03-27T10:05:00.004+02:00

...ja pihlajat ja postilaatikon ja itse asiassa ihan kaiken. Mutta tulipahan kerrankin aloitettua aamu reippaalla lumilapiojumpalla. Aivojumppaa sain samalla, kun keksin tämän briljantin blogikirjoitusaloituksen. Valitettavasti sisällön suhteen en ollut ihan yhtä kekseliäs...

Tänään saan viettää rauhaisan illan ihan yksin, sillä siippa on reissussa. Suunnitelmani on hyvin yksinkertainen: telkkaria ja virkkaamista. Jospa vihdoinkin saisin hartiahuivini valmiiksi. Vaikka epäilen kyllä, sillä sen reunus on niin hidastöinen. Mutta saa nähdä miten käy.

Snow Falling on Cedars...

...and on pines and on mailbox and actually on everything. Please spring, won't you come already? I'm so sick and tired of moving snow from point A to point B. No matter how good exercise it is. Good thing was that when I was doing it this morning I made up this brilliant way to start a blog entry. Unfortunately the start was all I invented...

Tonight I'm having a peacefull evening all by myself because my spouse is on a business trip. My plan is very simple: TV and crocheting. What else could a woman need?

I didn't lose my mind it was mine to give away

2008-03-26T22:29:00.003+02:00

Hah! Olinpas taas oikeassa. Olen aina silloin ja tällöin pohdiskellut mistä haluaisin kirjoittaa gradun (joo, en ole vielä edes yliopistossa, mutta ei anneta sen häiritä jookos). Keksin sitten taannoin hienon ajatuksen: kirjoitan sen Robbie Williamsista! Mutta sitten minulle sanottiin, että eihän sellaisesta aiheesta voi mitään gradua tehdä.

Ja pyh sanon minä nyt. Eilen löysin tiedon, että Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella on viime vuonna hyväksytty gradu Ville Valosta.

Johan alkoi pääsykoekirjan tankkaaminen innostaa!

Jesh! I was right again. I'm not studying in an university (yet!) but that doesn't stop me from thinking what would I write my graduation thesis about. Then once I got this grrreat idea that I would write it about Robbie Williams. But then I was told that it's a silly thought and that I couldn't do so.

But then came yesterday. And I found an information about a graduation thesis that deals with Ville Valo, the singer of HIM.

"Kadehdi en niitä jotka luotuja on kaksoiselämään"

2008-03-25T22:26:00.003+02:00

Kaksoiselämässäni kassatätinä törmään aina joskus hassunhauskoihin tilanteisiin. Näin pääsi käymään myös viime torstaina.

Nuori herra saapui kassalleni alkoholiostosten kera. Olen huono arvioimaan ikää lärvin perusteella joten rohkenin pyytää henkilöllisyystodistusta.

"Haluatko sä mun puhelinnumeronkin?"

"Ei, en minä sillä mitään tee. Siitä kun ei näe sun ikääsi."

Pääsiäistervehdys

2008-03-20T11:36:00.004+02:00

Ulla

2008-03-19T12:29:00.002+02:00

Tempaisin ja liityin Neuleyhdistys Ullaan. Nyt odottelen enää sormet syyhyten, että tunnukseni jäsensivuille aukeavat.

Borta bra men Budapest

2008-03-17T09:03:00.002+02:00

Jos joku osaa sanoa unkariksi "Missä on lähin lankakauppa" niin kertokoon sen minulle heti. Nyt.

Kiitos.

If someone knows how to say "Where is the nearest yarn shop" in Hungarian, please tell me now. Immediately.

Thank you very muchos.

Vuorovaikutteinen meemi

2008-03-14T11:14:00.002+02:00

Törmäsin tämmöiseen meemiin. Joten nyt vaan nimeä kommenttilootaan, niin saat kuulla itsestäsi jotain!

1. Vastaa nimelläsi ja minä kerron sinusta jotain.
2. Kerron sinulle, mikä bändi/elokuva muistuttaa minua sinusta.
3. Keksin jotain yhteistä/samaa intressiä mitä meillä on.
4. Kerron mistä saattaisin kadehtia sinua.
5. Kerron ensimmäisen muistoni sinusta.
6. Kerron sinulle eläimen, josta tulet mieleeni.
7. Kysyn sinulta jotain, mitä olen halunnut kysyä.
8. Jos teen tämän sinusta, laitathan tämän blogiisi.

Saarela... eikun Karpela... eikun....

2008-03-12T10:57:00.003+02:00

Jostain syystä samaistun Tanjaan, sillä sen verran usein tunnen tarvetta vaihtaa blogini nimeä. Mutta nyt mennään tällä eteenpäin.

Rasti seinään ihmiset!

2008-03-12T09:42:00.003+02:00

Kolmen vuoden jälkeen sain vihdoinkin polkupyöränkorjausoperaation liikahtamaan eteenpäin!

Kesällä 2005 munamankelistani hajosi takakumi kahdesti parin viikon sisällä. Ensimmäisen kerran talutin sykkeliä 20 kilsaa, toisella kertaa kymmenen. Sitten v**tuunnuin Crescenttiini niin, että en enää suostunut sitä korjauttamaan. Lisäperusteluna käytin mm. kun se maksaa kuitenkin niin paljon -korttia.

Mutta nyt sain vihdoinkin soitettua polkupyörähuoltoon ja tiedusteltua, miten paljon maksaa takakumien vaihtaminen. 25-40 erkkiä kuulema. Aika kallista... :) Ehkäpä pääsen taas tänä kesänä mankeloimaan töihin.

Miracle!

After three years I finally did something to get my bike fixed!

It's rear tyre got broken twice within two weeks at summer 2005. When it first got broken I had to lead it 20 kilometres and second time it got broken ten kilometres away from home. So finally I was so pissed I refused to got it fixed. My extra justification was that it would cost so much.

But now I finally phoned to bike repairer and he said it would cost about 25-40 euros to get it fixed. Pretty expensive... :)

Huopakukkaro

2008-03-11T09:31:00.007+02:00

Sain vihdoinkin aikaiseksi tyhjentää kameran kuvista ja mm. tässä lopputuloksia. Viikko sitten pienimuotoinen käsityökerhomme Helvetin Motivoituneet Kutojat kokoontui meille huovuttelemaan kaikenlaista. Edellistä linkkiä klikkaamalla pääset katsomaan, mitä kaikkea muuta teimme.

Oma pussukan huovutukseni epäonnistui, joten otin avuksi sakset ja tuollaisen kukkaromekanismin. Tässä siis lopputulos. Kyseessä on siis sama kukkaro eri puolilta kuvattuna.

Ei tuokaan ihan täydellisesti onnistunut, sillä alunperin piti laittamani leveämpi lukkomekanismi, mutta sitten sössin senkin. Siksi kukkaro on hiukan hassun mallinen... Ja nuo pienet lommot tuossa mekanismissa... Ne on ihan tarkoituksella... Sellaisia kauneuspilkkua, niinq...

Felted Wallet

A week ago our handicrafts club Fucking Motivated Knitters had its first real meeting. We did many kinds of felted things and by klicking that link you can get to our blog. It's only Finnish but there's lots of pictures and if you want to comment, you can do it also in English. Or Swedish. Or German. Or French.

That wallet is based on my failured felted bag. It had so many holes so I cut it to pieces and made this little wallet.

Villi Virkkaaja

2008-03-10T09:34:00.004+02:00

Virkkasin koko viikonlopun. Tai ainakin melkein. Nukuin 24,5 tuntia, näin käsittämättömiä unia mm. maailmanlopusta ja Darudesta. Muun ajan istuin sohvalla ja virkkasin. Virkkasin, virkkasin ja virkkasin, mutta en saanut mitään valmiiksi.

Mohairhuivin reunus on viimeisellä kerroksella, mutta se on niin hidas ja pitkä tehdä, etten jaksanut loppuun asti. Sitten keksi aloittaa torkkupeittoa isoäidin neliöistä. Sain yhdeksän valmiiksi huivin virkkauksen lomassa. Pitää olla aika pieni otus, että niiden alle mahtuu torkkumaan.

En saanut edes toista blogia päivitettyä, vaikka huovutusiltamista on jo viikko aikaa.

p.s. päivän pähkinänä voitte miettiä, mitä tapahtuu, kun perjantaina pahimpaan ruuhka-aikaan Visa Electron -kortit lakkaavat toimimasta paikallisessa Sittarissa. Sen ihanuuden sain kokea viime viikolla, kun heitin keikkaa kassatätinä...

Crazy Crocheter

I crocheted whole weekend. Or at least almost whole weekend. I slept 24,5 hours, saw very strange dreams about the end of the world and Darude. When I didn’t sleep I was sitting on a couch and crocheting. I crocheted, crocheted and crocheted. But didn’t finish anything.

The edging of my mohair scarf is on its last row but it’s so lond and slow to do that I couldn’t make it yet. Then I got this idea of crocheting a blanket of granny squares. I crocheted nine squares but you have to be really really tiny so they would cover you.

Miksi, oi miksi?

2008-02-21T11:50:00.005+02:00

Miksi minun neulahuovutusneulani katkesi? Miksi se ei kestänyt kohtaamista piparimuotin kanssa vaan napsahti poikki kesken kaikkein kiivaimman huovutustuokion eilen illalla?

Miksi Khaled Hosseinin loistavan, upean, mahtavan Tuhat loistavaa aurinkoa pystyy lukemaan illassa, mutta Mauro Guillénin Models of Management, Work, Authority and Organization in Comparative Perspective -opusta kykenee lukemaan vain sivun illassa? Ja miksi ensin mainitun kirjan muistaa kertalukemalta ja pystyisi helposti referoimaan sitä, mutta jälkimmäisestä ei jää mitään mieleen? Ja miksi se on juuri jälkimmäinen, joka kuuluu Viestinnän oppihistoria -jakson tenttikirjoihin?

Miksi melkein seitsemän vuotta vanha tietokone ei enää halua tehdä yhteistyötä kanssani vaan jumittuu parhaimmillaan kolme kertaa puolessa tunnissa? Mitä sillä on minua vastaan?

Miksi?

Why, oh why?

Why did my felting needle got broken last night?

Why it's so much easier to read A Thousand Splendid Suns by Khaled Hosseini in one single night than Models of Management, Work, Authority and Organization in Comparative Perspective by Mauro Guillén in a month?

And why my computer doesn't want to cooperate with me anymore? It's only seven years old so age can't be an excuse...

Why?

(Matka)kuumetta

2008-02-19T09:49:00.005+02:00

Olen epätoivoisesti yrittänyt psyykata itselleni kuumetta, mutta eihän se nyt tietenkään nouse. Koska jos se nousisi, voisin mennä ruikuttamaan työterkalle ja pääsisin kotiin. Jostain syystä tämä jatkuva niistäminen ja köhiminen ei tunnu riittävältä syyltä lähteä valituskierrokselle.

Ja jos pääsisin kotiin, voisin nukkua koko päivän tai ainakin puoli päivää ja jatkaa huivin virkkaamista ja neulahuovutuskokeiluja ja uuden kamerani tutkimista. Ja lähteä kameran kanssa kävelylle koska on niin kaunis ilma kerrankin.

Mutta ei. Täällä minä istun sorvin ääressä ja yritän perustella itselleni, miksi olen täällä ja miksi minun pitäisi tehdä jotain. Kumpikin on onnistunut aika huonosti tähän asti...

Mielitty oli törmännyt samaan tv-ohjelmaan kuin minäkin, eli Palin ja uusi Eurooppa. Normaalistihan minä en katso telkkaria, mutta tuo sattuu tulemaan juuri silloin kun siippa on työkavereidensa kanssa pelaamassa sulkkista, joten jollakin tavallahan sitä on ihmisen aikaansa vietettävä. Ensimmäisen jakson turkkilainen öljypaini vaikutti aika vastenmieliseltä mutta viime sunnuntain Romanian reissu oli ihan mielenkiintoinen. Hetkittäin vain ärsyttää Michael Palinin hiukan ylimieliseltä tuntuva suhtautuminen paikallisiin tapoihin.

Ylen sivut lupaavat, että tämän sarjan jälkeen Teemalta tulee Palinin klassikkosarja Maailman ympäri 80 päivässä. En tiedä uskallanko sitä katsoa, sillä se saattaa saada matkakuumeen nousemaan hurjiin lukemiin. Itä-Euroopan harmaus ei sitä hirveästi onneksi hetkauta, vaikka Romaniassa olisi kyllä mukava käydä. Joskaan ei ehkä tähän aikaan vuodesta.

Travel Fever

I so desperately wish that I would get some fever. If only I would get some I could go to our occupational health centre and whine how sick I am and then they would tell me to go home. I do sneeze and wipe my nose all the time but somehow it feels that it's not enough.

If I could go home I would sleep all day or at least half a day and keep crocheting my scarf and take a look at my new camera and go out for a walk with it and take some nice pictures because it's finally a pretty sunny day.

But no. Here I sit and try to justify myself why I have to be here and why I should do something. I haven't really succeeded in that.

I got this funny habit of not watching TV. Strange but true I almost never watch it. Except on Sundays when my spouse goes to play badminton with his workmates. Then I do watch telly and couple of weeks ago I found this Michael Palin's New Europe and found it interesting.

Luckily Palin travels in Eastern Europe and not somewhere where it's warm and sunny and long white beaches and palm trees. Then it would be really torturing to watch it. I admit that I would like to visit Romania for example but it's not a place where you yearn to go in the middle of winter. Though I guess that Bran Castle might be more impressive when it's not summer...

Melankoliaa - Melancholy Feeling

2008-02-18T11:12:00.004+02:00

Eilen sain sitten vihdoin sen kassillisen lankaa, josta olen jauhanut. En tosin vielä ehtinyt sitä valokuvaamaan, mutta ehkäpä jossain välissä.

Viikon ainoa vapaapäiväni meni oikein rattoisasti, kun äiti ja sisko tulivat vierailulle. Jossain vaiheessa olimme kaikki kolme ahtautuneet sohvalle neulomaan ja siippa räpsi siitä tietysi kuvia muistoksi. Tämmöisenä hetkenä tuli mieleen, että olisi ehka sittenkin mukavaa, jos vanhemmat asuisivat lähempänä. Nyt melkein 200 kilometrin välimatka ja omat kiireet saavat aikaan sen, että ihan iltaseltaan ei lähdetä piipahtamaan. Se tarkoittaa myös sitä, että kun eteen tulee joku neuleongelma, selitän sitä äidille joko puhelimessa tai yritän itse selviytyä siitä kirjan avulla. Siskolla on helpompaa kun asuu parin kilometrin päässä vanhemmista ja voi vain polkaista pyörällä kutimen kanssa kylään.

Onneksi puhelinkonsultaatiokin on toiminut tähän asti aika hyvin. :)

Yesterday I finally got my bag of yarn. Unfortunally I didn't have time to take pictures of it yet.

My weekly day off went nicely with mom and sister. At some point all of us three were packed in to the couch to knit and of course my spouse had to take some pictures. That got me thinking that it would really be nice if my parents would live somewhere closer. Now they live almost 200 kilometres apart so it means you can't just stop by. It also means that when I have some problem with my knitting I try to explain it to mom via phone or then I just have to take a book and try to solve it by myself. My sister instead lives only two kilometres away our parents so she can visit them every day if she likes.

Somehow that thought got me little sad. My parents are quite old already so it would be nice to visit them more often but it always feels that you are so busy to do so. And especially now that I got two jobs etc. But I guess that how it goes. And luckily that phone consulting with mom has worked pretty well this far. :)

Neljä yötä jouluun on... - Only four nights left

2008-02-13T09:56:00.005+02:00

Äitsykkä tulee sunnuntaina käymään.

Ja sitten minä saan IIIIIIISON kassillisen lankaa! Isomman kuin kukaan koskaan! Fritidsgarnia ja bambulankaa ja Kitten Mohairia ja ja ja... en edes muista mitä!

Paikallinen lankakauppa siis lopettaa ja mamma on hamstrannut sieltä minulle vaikka mitä.

Mom is coming to visit on Sunday.

And then I will get H-U-G-E bag of yarn! Bigger than anyone ever! There'll be Fritidsgarn and Bamboo and Kitten Mohair and and and... can't even remember what!

The local yarn store is quitting and mom has been trying to empty it.

Punaisia ruusuja - Rose Red

2008-02-03T18:15:00.000+02:00

Tässä huoneessa, jossa kirjoittelen nyt tälläkin hetkellä, oli ikkunassa aikaisemmin sellaiset hyvin synkeän ruskeat verhot, jotka siskoni on ommellut todennäköisesti joskus ammoisella 80-luvulla. Puolisen vuotta jaksoin niitä katsella, mutta sitten alkoi ärsyttää vähän liikaa. Pari viikkoa sitten eksyin Eurokankaan alennuslaarien äärelle, ja löysin mielestäni kivan kankaan. Nukuin kuitenkin yön yli, sillä eihän tuollaista suurta investointia (metrihinta noin 5€) uskalla tuosta vaan tehdä. Seuraavana päivänä jouduin sitten kuitenkin kankaan hakemaan.

Minullahan on ompelukoneen kanssa pääosin viha-rakkaussuhde, mutta jotenkin sain sitten nämä verhot aikaiseksi. Onhan malli tosin varsin haasteellinen... En oikein tiedä missä kuvassa oikea väri parhaiten näkyy, sillä kangas näyttää joka kulmasta vähän eri sävyiseltä. Keskimmäinen kuva on otettu pimeällä huoneen omassa valaistuksessa. Alimmaisen puolestaan näppäsin tänä aamuna, kun ulkona oli melko kirkas ilma. Huoneessa ei silloin ollut valoja.

Täytyy myöntää, että huone näyttää aika hienolta kun verhot ovat edessä ja niiden takaa tulee valoa. Kaikki on ihan punaista ja aamulla piti tulla katsomaan, että onko täällä joku paikka tulessa kun punainen valo loimotti oven raosta.

Nyt tuo synkeän ruskea matto ei vaan enää sovi tänne ollenkaan...

We had a pair of pretty dull brown curtains in this room I'm sitting right now. I suppose my sister sewed them sometimes during the wild 1980's but time had really passed them. I tolerated them about half a year but then I just had enough. Luckily there was a season sale in local fabric store so I went there and found this amazingly beautiful fabric.

I have this pretty complicated relationship with my sewing machine but somehow I managed to sew these curtaind. I know, the model is really difficult... I'm not sure witch picture shows best the color because it changes depending on the watching point. The pictures above were taken when it was dark outside and the lights were on in the room. Picture on the right I took this morning when it was pretty light outside.

New curtains really change the way the room looks like. Especially when they are covering the window and it's light outside. This morning I had to come and see was something on fire here when I saw all that red light here.

And now I really must find a new carpet. That old dull brown one just doesn't fit with the curtains...

Huovutusta - Felting

2008-02-03T17:30:00.000+02:00

Joskus marraskuun puolella innostuin kokeilemaan vapaalankahuovutusta. Siinä oli siipalla ihmettelemistä, kun leväytin lattialle tämän:

Sometimes during last November I decided to try free yarn felting (or what ever it is in English, dunno). But anyhow, my spouse was pretty confused when I put this to our kitchen floor:

Hommahan siis meni niin, että tuo lakana käännettiin lankojen päälle ja sitten koko komeus rullattiin pötkylälle. Siitä ei valitettavasti tullut otettua kuvaa. Muistaakseni laitoin ensimmäisellä pesukerralla kerralla lämpöä noin 50 astetta, mutta se ei huovuttanut noita kukkia. Vasta toisen pesukierroksen jälkeen kukatkin olivat huopuneet.

Lopputulokseen olen ainakin itse ihan tyytyväinen. Huovista tuli mukavan pitkä, vaikka se leveyssuunnassa jonkun verran pesussa typistyikin.

I'm pretty satisfied with the result. The scarf isn't as wide as I hoped it woud but it's quite long so that you can wrap it around you neck several times. And it's really warm. But what else you could expect when you use over 200 g of wool.

Lankana on käytetty jonkun verran Fritidsgarnia mutta enimmäkseen jotain vyötteetöntä lankaa, jota saa Menitasta kohtuullisen edullisesti... En kuollaksenikaan pysty muistamaan tarkemmin langan alkuperää, vaikka se kaupassa lukikin. Kokonaismenekki oli kuitenkin noin 200 grammaa.
_________________________________________________

Eikä siinä vielä kaikki huovutusrintamalta. Mainitsinkin jo töppöset, jotka tein miehelle. Tai pikemminkin aloitin niitä miehelle, mutta lopputulos ei taida mahtua jalkaan, jonka koko on 43 tai 44... Siispä olen nyt virallisesti aloittanut joululahjojen teon. Nämä töppöset nimittäin päätyvät aikanaan tädilleni, joka jouluna 2006 jäikin ilman tossuja, vaikka niitä muulle suvulle tein.

Lankana on jälleen käytetty sitä samaa nimetöntä lankaa, kahta eri harmaata sillä kumpaakaan noista ei ollut yksistään tarpeeksi. Siniset koristeet ovat jostain muusta projektista yli jäänyttä Fritidsgarnia. Malli puolestaan on Modasta 5/2007.

I just finished these felted boots. They were supposed to go for my spouse but after I took them from the washing machine it was quite clear that he would never get his feet into them... So now they are officially the first Christmas present I've done this year. But that's ok because I guess my aunt was a bit disappointed when she didn't get felted boots two Christmas ago when I gave them to almost everyone else. Now she's getting them and I must say these are the prettiest ones I've ever done.

Meeting A Prepared Mind

2008-02-01T09:17:00.000+02:00

Aimo oli perustanut pändin, joten pitihän minunkin sellainen kasata. Joten, saanko esitellä. USS Parrottin debyyttijulkaisu:

Bändi pistetään pystyyn siis tällä tavalla...
1. http://en.wikipedia.org/wiki/Special:Random
- ensimmäinen artikkeli tällä sivulla on bändisi nimi
2. http://quotationspage.com/random.php3
- viimeisen lainauksen neljä viimeistä sanaa ovat albumisi nimi
3. http://flickr.com/explore/interesting/7days/
- tämän sivun kolmas kuva on albumisi kansi

Kansikuva on täältä, bändin nimestä lisää täällä ja Alberts Szent-Gyorgyj on möläyttänyt tällaista.

2008-01-28T12:05:00.000+02:00

Hohhoijaa… Kiireet eivät ole sitten vuodenvaihteen juurikaan vähentyneet, pikemminkin päinvastoin. Kaksi työpaikkaa onnistuu melkoisen hyvin täyttämään pienen ihmisen vapaa-ajan. Kehitystä on tapahtunut kuitenkin sen verran, että käsityöinnostus on palannut. Sain eilen valmiiksi huopatöppöset, joiden piti tulla miehelle mutta huovutuksen jälkeen näyttää siltä, että ne päätyvät ensi jouluna pienempijalkaiselle tädilleni… Siippa joutuu siis odottelemaan omiaan vielä jonkun aikaa.

Ostin myös taannoin tarjouskangasta, josta olisi tarkoitus tulla verhot. Sain eilen käännettyä reunat ja nuppineulattua ne kiinni, mutta ompelemisen jätin myöhemmäksi. Ehkäpä onnistuisin tänään jo ompelemaan ne ja ottamaan valokuviakin. Samalla kuvaan nuo töppösetkin.

Oh dear… I’m still as busy as ever. I must confess that two jobs really take all the time you got in a day. But the good news is that the inspiration is back. Yesterday I finished felted boots. They were supposed to go for my spouse but now after felting it seems that my aunt (who has way smaller feet) is getting them next Christmas.

I also bought some fabric for new curtains and yesterday I already started to do them. They’re not ready yet but maybe I have time to finish them tonight. Then I promise to take some pictures.

Haloo, oliko lankakaupassa? - Hello, is this at yarn store?

2008-01-07T13:09:00.000+02:00

Ostin juuri lankaa puhelimitse, ihan uusi kokemus. Ja aika erikoinen kokemus sikäli, että en varsinaisesti ostanut lankaa vaikka ostinkin... Sekavaa, eikö?

Suomeksi sanottuna homma meni niin, että 185 kilometrin päässä sijaitseva äitini oli sisareni kanssa paikallisessa lankakaupassa, jossa on meneillään halvennusmyynti. Mamma penkoi alpakkalankoja ja luetteli niitä minulle puhelimessa, minä tsekkasin merkit ja sävyt netistä. Kätevää, eikö?

Tulossa on siis 150g Sandnesin Alpakkaa, sävy 4855 ja saman verran Sirdarin Just Bamboota, sävy 114 Oriental Blue. Ai mitä minä niistä teen? No ei hajuakaan...

I just bought some yarn via telephone, whole new experience to me. And it was a bit weird experience too because I really didn't bought anything even I did... Complicated, isn't it?

This is how the story goes: my mom and sister who are 185 kilometres away from here were in a local yarn store. There was some sort of sale going. Mom was going through alpaca yarns, telling their brands and colors to me and I checked them from the net. Handy, isn't it?

So when I next time go to see my parents I'm gonna get 150 g of Sandnes Alpakka, shade 4855 and 150 g of Sirdar Just Bamboo, shade 114 Oriental Blue. What I'm going to do with them? I have no idea...

Back For Good

2007-12-17T16:54:00.000+02:00

Erinäisistä henkilökohtaisen elämäni hässäköistä johtuen on käsitöiden tekeminen jäänyt viime aikoina vähille. Tai ainakin niistä raportoiminen. Tässä kuitenkin pikaisesti viimeaikaiset aikaansaannokseni.

There has been lots of things going on in my life recently but unfortunately knitting has not been one of them. But here is what I've managed to do anyway.

Isukki saa joululahjaksi joulunpunaisen Jacques Costeau -pipon.
This cap is a Christmas gift for my daddy.

Sisko puolestaan saa viheriäisen Fifin, joka on tässä pingottumassa. Huivi jäi hiukan liian lyhykäiseksi, mutta toivottavasti sille löytyy käyttöä silti.
This Fifi scarf I knitted for my sister. It's a bit too short but hopefully she likes it anyway.

Jotain vanhaa ja jotain sinistä - Something old and something blue

2007-10-20T10:53:00.000+03:00

Tongin taannoin vaatehuonetta ja löysin sieltä miehelle kutakuinkin jouluna 2000 lahjaksi neulomani setin. Pipo, kaulahuivi ja sormikkaat on tehty ihan ex tempore siinä mielessä, että en ollut juuri ihmeemmin neuloskellut ennen niitä enkä kyllä sitten pitkään aikaan niiden jälkeenkään. Lankana muistelen olleen seiskaveikan ja noista väreistä tykkään kyllä itse vieläkin.

I made an inventory in our clothes room and found something I knitted for spouse as a Christmas gift probably year 2000. I hadn't really knitted anything but then I suddenly decided that I wanted to knit something for my sweetie pie and knitted him a cap, scarf and gloves.

Kaikki muu on onnistunut ihan kohtuullisesti mutta piposta tuli auttamatta liian pieni. Siksipä inventaarioni yhteydessä purin sen ja yritän saada jossain välissä lankakasasta aikaiseksi uuden, joka kenties vieläpä mahtuisi siipan päähänkin...

I'm quite satisfied to everything else but that cap is soooo small... I actually unstitched it and spouse asked if I could knit a new one out of that yarn.

Pimp my trenchcoat

2007-10-07T19:36:00.000+03:00

Ostetaan yksi Sister's Pointin valkoinen takki tarjouksesta hintaan 19.95€ koska se sopii ja on kivan mallinen. Todetaan, että ei helvata. Enhän minä valkoisella takilla yhtään mitään tee. Onhan se kiva mutta ei tarpeeksi. Ja onhan se kiva näyttää sairaanhoitajalta, paitsi että ehkä ei sittenkään...

Go and buy one Sister's Point coat from the sale because it looks nice and suits well. Find out that you really don't need this bloody white coat. It is nice indeed but not enough. It is nice indeed to look like a nurse but the again... maybe not.
Mennään ja ostetaan punaista Nitorin väriä. Sävy tomaatti. Irroitetaan napit ja soljet. Isketään tomaatti ja takki pesukoneeseen ja odotetaan. Lopulta todetaan, että avot. Nythän tää alkaa näyttää meikäläisen takilta!

Go and buy some Nitor textile colour. Tone tomato. Detach buttons and buckles. Put tomato and coat to washing machine and wait. Eventually you'll find out that now this coat is starting to look like one you would wear!

Henkinen vamma - Mental injury

2007-10-04T11:30:00.000+03:00

Mulla on tällainen pieni henkinen vamma, joka aina aika ajoin vaikeuttaa elämää.

Se vamma ilmenee yleensä silloin, kun seison kaupassa ja ihmettelen käsineitä tai kaulahuiveja. Ensimmäinen reaktio on yleensä se, että "onpas tässä nätti huivi, pitäisikö ostaa". Seuraava reaktio on, että "emmää taida kun tämmösen voi kutoa itsekin".

No, ei siinä sinänsä mitään, mutta kun enhän mä ikinä saa aikaiseksi neuloa huiveja saatika sitten sormikkaita (kun niitä pitää tehdä kaksi samanlaista)! Tästä seuraa sitten se varsinainen ongelma, eli että mulla ei juurikaan ole käsineitä eikä kaulahuiveja. Ainakaan ehjiä. Tai muuten kunnollisia.

I have this little mental injury and sometimes it makes my life a bit difficult.

This injury transpires when I'm in a shop trying to decide should I buy some lovely scarf/gloves or not. My first reaction is usually "oh what a lovely piece of accessory, it would suit me so well". The next thing that comes to my mind is "oh well, it's so simple, I could knit one myself".

The real problem is that I hardly never knit any scarves or gloves (because you have to knit two, TWO, can you imagine that, similar gloves)! And the consequence of this is that I don't really have any gloves or scarves. Only some worn out ones. And ones I don't really like.

2007-10-02T09:44:00.000+03:00

Voi kärppä! Menee hermo tuon laskurin kanssa. Laskurisivulta näen, että täällä on käyty 133 kertaa, mutta miksi se ei näy tuossa laskurissa? Kysyn vaan... >:(

Just complaining about the counter. It sucks. It doesn't work. I hate it. >:(

Edit 3.10.
No nyt toimii!

Punaista ja makeaa - Red and Sweet

2007-09-27T13:38:00.001+03:00

En edes jaksa muistaa, koska viimeksi olen ostanut lankaa. Niin täydellinen käsityöblokki minulla on ollut. Nyt kuitenkin sorruin... Itse asiassa sorruin henkisellä tasolla jo toissapäivänä, kun silittelin näitä Prismassa, mutta silloin joku ihmeellinen Järjen Ääni päässäni totesi, että enhän minä tiedä mitä näistä voisi tehdä. Siksi langat jäivät hyllyyn. Onneksi eilen tuli Yhteishyvä ja pelasti tilanteen... Slipoveri on siis tilauksessa. Joskus...

I can't even remember when was the last time I bought some yarn. I'm sure that tells you something about my condition... Well, now I did buy some. I stroked these already day before yesterday but that rarely heard Voice of Reason stopped me then and I didn't buy them cause I didn't know what to do of them. Now I know. So I bought them. They will be a slipover. Some day...